Keskustelut Harrastukset Kokemuksia hirventapporeisulta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Kokemuksia hirventapporeisulta

    Viime viikonloppu oli elämäni ensimmäinen tapporeisu.

    Itse en päässyt päästämään eläimiä hengilta, mutta sentään porukalla kolme kuoli.
    Oli liki ettei sattunut omalle maalle kaatumaan Kaikki kolme lähtivät alle 300 m päässä mökistä, kaksi kaatoa alle 500 m päähän.

    En tiedä mistä se kertoo mutta ensimmäinen oli hengiltä 45 minuutin kuluttua lahdin alusta. puolilta päivin oli ruppi nahkaton ja kiikuksissa.

    Toisena päivänä alle puolituntia eka ja makkaranpaiston jälkeen toinen oli nurin.

    Ensimmäinen laahattiin upottavan suon yli.
    Nyt ainakin ymmärrän miksi passit on tienvarsissa

  • jees h-valta

    Ehkä se puuntakunen on juuri tuo kaksinaismoralismi ja kaksinaamaisuus jota metsästysseuroissa harrastetaan. En tunne sellaisessa mielipideilmastossa oloani kovin kotoisaksi. Kun kuitenkin omani olen saanut omilla toimilla paljon paremmin suojattua miksi hukkaisin aikaani viikko-ja kuukausitolkulla vain sen eteen että kaadetaan muutama tarkoin etukäteen suunniteltu ja harkittu hirvi jotka mahdollisimman vähän vaikeuttavat seuraavan jahtikauden lihansaantia. Onhan nämä vinksahdukset jo nähtävissä jopa hirvikannan rakenteess joka alkaa olla yhtä mallillaan kuin metsästäjäporukoidenkin rakenne.

    Puun takaa

    Sitä en edelleenkään ymmärrä, että hirvenmetsästäjiä pitää aina tilaisuuden tullen jotenkin arvostella.
    Kyllä ammutuksi tuleminen lopettaa sen hirven osalta puiden syönnin aina siihen paikkaan, eikä siinä kyllä pitäisi olla mitään huonoa kenenkään kannalta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Hirvi ei ole lainkaan metsälaji. Se tulee hävittää kokonaan metsistä. Metsäpeura on metsälaji. Se on metsille harmiton. Mutta se on tapettu lähes sukupuuttoon.

    Riistahallinto on täysin metsästäjävetoinen. Metsänomistajista (joita on yhteensä 740000) harrastaa hirvenmetsästystä 40000. Tämä tuhoisa sirkus jatkuu niin kauan kuin enemmistö sen sallii.

    abietis

    Vaikka aimmin olen suhtautunut nuivasti hirvien laiduntamiseen (ja suhtaudun edelleen) ajattelen nyt näin:

    Hirvikantaa on pakko säädellä.

    Hirvien määrään en pysty yksin vaikuttamaan.

    Olen kasvattanut niitä, parasta aikaa taimikot kasvaa vesaa hirvien syötäväksi.

    Metsätalouden tuottoa on riista, josta minulle kuuluu oma osani.

    Metsän omistajien osuutta kaatomääriin vaikuttajina täytyy lisätä.
    Vaikuttajaksi pääsee olemalla mukana.
    Kuusen persiessä tulilla yksin muristessa ei äreäkään ukko pysty mihinkään vaikuttamaan.

    On totta että metsästäjissä on paljon niitä jotka nauttivat ”ansiotonta” metsän tuottoa, ts. maattomia, olkoot he talkootöissä meille metsän omistajille.

    On totta että metsästäjät näkevät itsensä hyväntekijöinä, mutta eivät he kyllä varsinaisia metsän vihollisiakaan ole.

    Vaikka hirvestys on monille intohimo ja jännityksen lähde vaatii se kuitenki melkoisen työpanoksen sekin.

    Tässäkin asiassa tarvitaan trolleja ja propagandisteja jotta oma sanoma saadaan kuuluviin ja vaikuttamaan.

    Vielä kuitenkin lopuksi, tavoite on että hirvikanta olisi edes siedettävällä tasolla jotta metsänomistajien ja kansantalouden tappiot saataisiin pienemmiksi.

    jees h-valta

    On tuo puuntakusen älli kyllä kummaa. Miksi ei metsästäjiä saisi arvostella jos ja kun he tietoisesti pitävät suomenmaassa yllä aivan järjettömän ylibuukattua hirvikarjaa. En ymmärrä ettei silloin kun kaikki tämä kuitenkin lähtee hirvestäjien hakemista kaatoluvista voi hänen mielestään arvostella .Ketä per..leessä tästä sitten arvostella??
    Kun olen soittanut nykynimeltään Riistakeskukseen tuskastuttuani joskus asioiden tilaan sieltä vakuutettiin että kaikki luvat on myönnetty mitä on anottu. Ja heidän kunniakseen pitää kyllä sanoa että ovat huomattavan paljon uskottavampia koska oikeasti tarjosivat minullekkin silloin ratkaisua asiaan. Olen vähintäänkin kymmenentuhannen aitaromppalat heiltä saanut ja saanut myös omalta osaltani ongelman näin ratkaistua. Mitä taas olen saanut hirvenmetsästäjiltä? Vastaan saman tein että vähättelyä, valehtelua, aitojen naureskelua, vittuilua yms. Mitään puhettakaan ei esim. aitojen pystytysavuista saati huollon ja tarkistusten jakamisesta. Vain yksi seura on toiminut joinkuin tyydyttävästi ja toi nytkin ison nyytin hirvenlihaa pyytämättä ja yllättäin.

    Puun takaa

    Oli siinä 14 hengen metsästysporukan miehillä ihmettelemistä, kun koko seurueen nuorin sai päivän ylivoimaisesti komeimman saaliin.

    11-vuotias Ed Österås oli viime lauantaina hirvimetsällä ensimmäistä kertaa elämässään. Kello oli suunnilleen yhdeksän aamulla, kun hirvivasa lyyhistyi Kemiönsaaren metsään hänen kiväärinsä luodista.

    Se olisi ollut oiva osuma kokeneeltakin metsästäjältä, saati sitten nuorelta pojalta. Vaan verrattuna siihen saaliiseen, minkä Ed sai nelisen tuntia myöhemmin, ei vasa ollut vielä mitään.

    Silloin kaatui nimittäin komea hirvisonni.

    – Se oli kahdeksanpiikkinen, Ed tarkentaa.

    – En uskonut etukäteen, että saisin yhtään mitään. Ja sitten ammuin kaksi! Muut miettivät, että miten noin voi käydä ja olivat tosi iloisia mun puolesta, hän kertoo.

    Mukana metsällä oli myös oma isä, jolta poika sai apua urotöihinsä.

    – Otin iskän hartiasta tukea, kun ammuin, Ed paljastaa taktiikkansa.

    Ed kertoo harjoitelleensa ampumista jo 5-vuotiaana ilmapistoolilla. Metsästäjäntutkinnon hän suoritti vuotta vanhemman veljensä kanssa viime kesänä.

    – Hirvikoekin meni ekalla läpi. He harjoittelivat ahkerasti. Kyllä me tarvitsemme tällaisia nuoria metsästäjiä, ylpeä isä Markus Österås kehuu.
    Ed on ampunut jo yhteensä neljä eläintä: aiemmin syksyllä hän kaatoi kaksi peuraa.
    IL

    Metsuri motokuski

    Meillä tuon asutuksen lähelle tulemisten syy on usien susien ja karhujen ilmaantuminen maisemiin. Silloin haetaan turvaa asutuksen liepeiltä. Muistan kun Perhossa oli -90 luvulla koirasusia tosi paljon niin kaikki hirvet saatiin aivan kotipeltojen ympäriltä. Taloihin ei ollut kuin parisen sataa metriä.

    abietis

    No eihän se kaikkien osalta niin tapahtumaköyhaä ollut kuin meikäläisellä.
    Yhtä metsästäjää vastaan ponnahti kaarhu.
    Paikalle saapunutta ärhäkkää koiraa karhu kuitenkin oli säikähtänyt ja kaikonnut.

    Oli lapa tärissyt metsämiehellä.

    Susia ei kuitenkaan kuulu olleen maisemissa tänä syksynä

    jees h-valta

    Jatketaanpa nyt sitten aiheesta metsästäjien haukkuminen osa kaksi:
    Tänään ajelin iltapuolella kotiinpäin päivän moottorisahapuuhilta yleistä Koirakorven tietä H-vallassa ja erään seuran hirvimiehiä näkyi taas passissa autojensa vieressä kotvan matkaa. Mutta sitten alkoikin tulla itselle autossa lievästi epämukava olo kun yksi alkoi nostella piippua tussarista tien suuntaan. Seurasin taustapeilistä mutta seurattavaa tulikin auton eteen eli nuori naarashirvi poukkasi avolavan eteen parinkymmenen metrin päässä. Alkoi hiukan todella tuntua olo epävakaalta mutta ainakaan heti tienvarteen ei hirveä yritetty ampua koska autoni oli ampujan ja hirven välissä. Metsä oli harvahkoa suometsää ja hiukan sitten kun asiaa kerkisin akuutin tilanteen ohimentyä miettiä kiukutti etteikö sitä passiketjua voinut siihen metsän puolelle sitten perustaa. Olisi senkin hirven saanut ammuttua aivan ongelmitta. Kyllä pidän yleisellä tiellä passitusta todella vaarallisena ja törkeänä toimintana. Eikä ole eka kerta. Lähes aina tämän porukan löytää sen tien varresta ketjussa autojen vierestä.

    Pähkäilijä

    2+1 luvat käytetty, loput tänne talvilaitumille vaeltavat sitten pitää ampua omilla luvilla ettei taas ole samanlaista taimistotuhotalvea + hirvikärpässyksyä odotettavissa….

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)