› Keskustelut › Harrastukset › Kokopuurakentaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Kokopuurakentaminen

    Lähetetty: 9.7.2013, 11:09

    Radiosta tuli päivänä muutamana jottu jossa puurakentaja kehui koko puun lujuutta verrattuna sahatavaraan tai liimapalkkeihin.

    Pienrakennukset tehtiin menneinä aikoina hirrestä.

    Kokopuuta käytettiin usein myös kattorakenteisiin. Ja ne kestävät.
    Rakennuksen tärkein katon kannattaja kurkihirsi, niskaset ja kattoriut kaikki pyöreää puuta.

    Paljon rakennettiin ulkorakenuksia joissa runko oli pyöreää puuta ja laudoitus sahattua.

    Yhdenkään pienrakennuksen en tiedä romahtaneen jos se on rakennettu ko puutavaralla.

    Ylipäätään Vennamolaistyylinen tai perinnerakennus pysyy pystyssä ilman CE-merkkiä vuosikymmeniä, kotipaikka vuodesta -32, nykyinen asunto vuodesta -57

    Vasta kun katto alkaa vuotaa menettää puu lujuuttaan.

    Ihmettelen ministeritason idioottia joka käski mennä lumiselle katolle henkensä kaupalla.

    Jos talo ei kestä vuotuista lumikuomaa kyseessä on törkä rakenusvirhe.

    Tekijä
    abietis
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Suden jälki 11.7.2013, 15:21

    Ei ennen ollut varaa.

    Pinsiön vaari 25.10.2013, 19:41

    Olen pakertanut kokoon yhtenä jäsenenä kylän joululehteä. Pääteemana on rakentaminen ja puun muukin käyttö. Muusta käytöstä löytyi puiset vesiputket. Isoimmaksi puuputkeksi osoittautui n miljoonaa ihmistä juottava Päijänne tunnelin alkuosa jossa 30 vuoden käytön jälkeen ei ole mitään vikaa!

    Pienvoimalaitosten syöttöputkina puuputket on myös enemmistönä. Puu käy moneen paikkaan. Jo neljännellä vuosisadalla oleva luhti on myös mukava näyte (koko)puurakentamisesta. Sahaa ei ole työssä käytetty. Malkakatto on aikanaan muutettu pärekatoksi joka vieläkin on aaltopellikaton aluskatteena. Jonkun ajan päästä pellit on vaihdettava tai käsiteltävä sopivilla aineilla.

    Kun kyselin ihmisten muistoja päreillä kattamisesta yksi hiukan räyhäkäs kahvirinkin mies sanoi jo konsultoineensa Kiasman kattajia siitä että hän on heti valmis tekemään heille pärekaton joka kestää ainakin 20 vuotta! Tämä nykyinen Kiasman katto kun kesti vain 15 vuotta. Me muutkin rinkiläiset luvattiin lähteä talkooseen mukaan. Ja sahdin tekijäkin lupautui. Toisaalta paanukattoakin voisi ajatella. Pitäisi vaan kaulata monta haapaa. Haapojen kuoleminen ja kuivuminen ottaisi yli 3 vuotta. Veistäminen sen jälkeen taas oman aikansa jne. Kehotimme kaveri kääntymään myös Guggenheimin säätiön puoleen jos sinne kelpaisi taiteellinen katto! Asia varmaan venyy sen verran että kaulaaminen jää tulevaan lehtiaikaan. Harrastetaan muita puurakentamisia siihen asti.

    Puun takaa 25.10.2013, 21:07

    Kiasman kattoa juoduttiin korjaamaan jo heti rakennuksen käyttöönoton jälkeen.
    Siltä ajalta on monta tarinaa museon vieraista, jotka ihastelivat useita ämpäriryhmiä museon lattialla.
    Luulivat niitä nykytaiteeksi, mutta olivatkin siellä katon vuotamisen takia!

    6 m3 25.10.2013, 21:49

    Oliko Kiasman katon runkorakenteet liimapalkkia?

    Puun takaa 25.10.2013, 22:09

    En tiedä katon rakenteesta tarkemmin, mutta kalifornialaisen arkkitehdin suunnitelmat eivät oikein tahtoneet toimia Suomen talvessa.

    6 m3 25.10.2013, 22:32

    Onneksi omistamani kiinteistöt eivät ole arkkitehdin piirtämiä.
    Kestävät lumikuormankin, katot. Ei petä naulauslevyt eikä liimaukset.
    Ihan ovat molemmat talot alkujaan Työmies askin kanteen piirrettyjä, lupakuvat tehty niitten pohjalta.

    Korpituvan Taneli 26.10.2013, 16:38

    Kyllähän se rakentaminen ennen osattiin.
    Minullakin se Korpitupa on rakennettu joskus 1800-luvulla täydestä hirrestä. Isäukko käytti rakentamisvuotena 1877, mutta todennäköisesti se on tehty jo aiemmin. Lustoanalyysikään ei ilmeisesti auttaisi, kun osaksi on käytetty vanhaa hirttä.

    Ilmeisesti 1900-lun alkuvuosina se on vuorattu päältä ja 1920 luvulla maalattu punamullalla. Seuraavan maalauksen velipoika teki 1952, itse keittämällään punamullalla.
    2004 sitten uusittiin päivänpuolen vuoraukset, varjonpuoliset oli kunnossa. Ja taas, v2005, maalaus punamullalla jo peräti kolmannen kerran.

    Ainoat pikku vauriot ovat tulleet siitä että en ole aina huolehtinut kunnolla katon pitävyydestä.
    En tiedä oliko talossa alkujaan pärekatto, mutta 1900- luvulla siihen on uusittu pärekattoja 20…25 vuoden välein. Kunnes 1962 pantiin kolmiorima huopakatto. Se ei kestänyt yhtään pärekattoa paremmin. Peltiä pantiin katolle 1987.

    Ulkorakennuksissa, jotka ovat samalta ajalta, on käytetty rungon tekoon veistettyjä puita, Hyvin ovat kestäneet.

    Vanha kansa osasi rakentamisen taidon, sieltä olisi nykyisellä rakentajapolvella paljon opittavaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 26.10.2013, 16:39

    ”RE: Kokopuurakentaminen
    Ei ennen ollut varaa.
    Lähetetty: 11.07.2013
    Lähettäjä: Suden jälki ”

    Siis tarkoititko että ennen ei ollut varaa rakentaa huonosti?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3 26.10.2013, 17:34

    No onneksi tuo kokopuu rakentaminen ei ole kokonaan painunut unholaan. Taitajia vielä on, ja toivottavasti löytyy vielä halukkaita heidän oppipojikseen.

    Nämä nykyaikaiset rakennusmääräykset vaan pistää kapuloita rattaisiin. joko vaativat näitä tehdastekoisia liimapuu kattoristikoita, tai sitten koneellista ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa.
    Pyritään nollaenergia taloihin, (mitähän sekin on, vielä ei energia synny tyhjästä?)

    Vanhat perusterveet rintamamiestalot rempattiin piloille energiansäästön ja asumismukavuuden nimissä. Samoin hirsitalot.
    Tiivistettiin talot pulloiksi ja unohdettiin korvausilman otto. Ullakot otettiin asumis käyttöön ja tulpattiin katon tuuletus eristeillä.
    Lautavuoraus nähtiin isotöisenä kunnossapitää, energiansäästön nimissä tehtiin ulkopuolinen ”villatakki” ja ulkovuori tehtiin ”huoltovapaasta” Karaatti-levystä.
    Ikkunat uusittiin jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin,,,,,,

    jees h-valta 26.10.2013, 19:24

    Kuusmotin lista rintamamiestalon virheistä lähinnä huvitti.
    Eipä nuo ”virheet” nyt niin mullistavia olleet. Olen itse asunut ja eristänyt kolmessa kerroksessa ja eipä ongelmia. Siihen vielä tuokin ”virhe”ettei ole puuta ulkopuolikaan. On tiili ja rappaus.
    Virhe on ollut vain siinä ettei ole lämmitetty kunnolla vaan kituutettu sähköpatterien ”pierulla” aivan liian isoja taloja.
    Kun talo lämpeää joka kolkasta kunnolla ei mikään aiheuta ongelmia. Sekin osattiin vielä silloin ”rintsikkatalojen” alkuaikoina joihin yleensä asennettiin vesikeskuslämmitys. Se oli kovaa huutoa silloin ja selvä arvovaltakysymys myös. Sitten tuli sukupolvi joka oli saanut päähänsä että ”ilmava” talo pitääkin saada ”pierulla” lämpimäksi. Putket mäkeen ja sähköpiuhaa tilalle. Ja sitten alkoi ”säästäminen” eristämällä. Eipä siitä kaikki hengissä selvinnyt. Omani oli siitä hyvä että lämmitys oli perinteistä linjaa eli pystymuureja ja öljykamiina. Sen kun muutti uudelle putkistolle ja pannukin tuli sinne piirrettyyn tekniseen tilaan niin a´vot johan alkoi joka kolkka lämmetä. Ja eristettiin vain se mikä oli täysin tyhjää. Oli vähän purut loppunna rakentajalta kesken. Ikkunat vaihdettiin kolmilasielementeiksi (avattaviksi) ja vinttihuoneet tehtiin uudelleen. Kyllä kivivillaa käytettiin ja nyt lämpö pysyy riittävästi mutta ei pullon omaisesti. Koneellinen iv tulee vielä perästä kun parin huoneen remontti toteutuu. Silloin saadaan loppukin putkisto paikoilleen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3