Keskustelut Metsänhoito Kolmannes ensiharvennuksista tekemättä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Gla

    Ei tuohon mitään yleispätevää voi sanoa. Puutavaralajien kertymät ja hinnat ratkaisee. Lounais-Suomessa energiapuun hinta on kilpailukykyinen kuidun kanssa, joten valinta kallistuu siellä herkemmin energian puolelle kuin muualla Suomessa.

    metsänvartija

    Taimikonhoito, mieluummin voimakas, poistaa ensiharvennusten ongelman.

    Vaikka harvennushakkuita ei tehtäisikään, takaa taimikonhoito sen että päätehakkuussa löytyy markkinakelpoista puuta.

    Luontaisesti poistuu runkoja tietenkin kiertoajan kuluessa.

    Vanhojen, hoitamattomien metsiköiden runkoluvut vastaavat taimikonhoidon tiheyksiä.

    Raivaussaha on paras harventaja!

    jees h-valta

    Raivaussaha on huono rahapussin lihottaja metsänvartija.
    Jos kasvattaa valmiiksi harvaa metsää on tiliväli noin 70 vuotta.
    Olen ajatellut lähinnä korkeintaan palstaa kohti 25 vuotta.
    Ja sopivasti eri-ikäisrakenteisilla metsillä jopa alle sadan hehtaarin tilalta voi tehdä enemmänkin kuin pari hakkuuta per vuosi.

    metsänvartija

    Tarkoitin suuremmassa mittakaavassa, taimikonhoito on tärkein (ja mukavin) metsänhoidollinen toimenpide.

    Motolla korjatut kuviot aiheuttavat todellakin niin paljon korjuuvaurioita ja valiorunkojen ennenaikaista poistumista ettei perusteita oikein koneellisille ensiharvennuksille löydy.

    Jos edes taimikonhoidot tulisi tehdyksi olisi se jo paljon. Puuta tosin kasvaa Metlan mukaa jo nyt yli tarpeen, eli ei puulle ei löydy edes markkinoita.

    Yksi koneellinen korjuu 50 vuoden iässä antaa tuloja ja poistumakin on pääasiassa tukkipuuta ja tarpeeksi järeää taloudellisesti kannattavaan koneelliseen korjuuseen.

    jees h-valta

    Puunhakkuu on ja pitääkin olla ympärivuotista toimintaa. Ei ne uhat niin isoja ole ettei kannata metsää hoitaa jopa sulanmaan aikanakin. Kalusto kyllä paranee koko ajan. Juurikääpäisiin vain seuraava satsi lehtipuuta. Eikä mitään satavuotiskasvatuksia sille edeltävälle havupuullekkaan. Kantokäsiittely tietysti mutta sehän jo kaikilla on itsestäänselvyys.

    Pähkäilijä

    Suurimmat ongelmat Suomen tällä kulmalla tuntus olevan

    – eh kuviot ei käy kaupaksi kannattamattomuuden takia, aukkoja riittää edelleen hakattavaksi paljon kokonaisedullisemmalla kuutiotaksalla. (miksi konella nyhrätä 3 kuutioa tuntiin kun sillä saa 30 kuutioa tuntiin)

    – konekanta vanhenee (JD,Kesla, Ponsse jne lomauttavat kun kauppa on seis).

    – edelliseen lisäten, turhat ja kalliit investoinnit. Esim giljotiinikourat vailla kantokäsittelyä jne

    -hakkuuupuolella on homma liian pirstaleista, hypitään hehtaarin tai parin kuvioiden perässä ja vuoteen enemmän kun vuoro tai kymmenen tuhrautuu siirtelyyn. Yleensäkin mennään metsään missä hehtaarisaanto on huonoa

    -ukkoutuva kuljettajakunta. Sukupolvenvaihdos on aika ontuvasti hoidossa, metsäkouluista ei tule edes 10% oppilaista jäämään alalle

    Aika moneen ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu – raivaussaha. Mutta ongelmana on kuka sitä raivaussahaa käyttäisi…

    Lounais-suomessa näyttää energiapuukauppa käyvän hyvin. Käykö se missäänpäin muualla Suomea?

    metsänvartija

    Raivaussahaajille 7 kk työtä ja 5 kk koulutusta ja loma.

    Hyvä palkka koko ajalta. Työllistäjänä valtio joka samalla uudistaisi metsälain koskemaan nuorten metsien/taimikoiden kunnostukset pakolliseksi.

    Gla

    Siis valtion vika, ettei metsänomistajat teetä raivauksia työttömillä?

    jees h-valta

    Nämä valtion apuun huutelijat voisivat pitää vain omista puskistaan huolta. Ei varmaan ole valtion velvollisuus hoitaa yksityisen omaisuutta. Ei missään muodossa.

    Metsuri motokuski

    Metsänvartija kirjoitteli motoharvennuksen puustovaurioista. Se on totta että niitä syntyy ja siihen että niitä ei synny ei päästä koskaan. Kyse on vain siitä miten ne voidaan minimoida. Siihen metsänvartija antoi myös vastauksen ja se on tapeettoman alusmetsän raivaus. Se että risukko ei ohjaa puitavaa puuta päin toista puuta ehkäistään jo aikapaljon vahinkoja. Samoin sillä että metsä ei ole niin tiukkaa ettei kaatuvat puut omailla oksillaan vedä viiruja jääviin puihin niin vahinkoja vältetään.

    Se on totuus että Suomen teollisuuden tarvitsemaan puumäärää ei saada mitenkään tyydytettyä metsurihakkuilla. Ainoa millä siihen päästään on motohakkuun tehostaminen ja hyvien hakkuuedellytysten luominen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)