› Keskustelut › Metsänhoito › Korkeus merenpinnasta, vaikutus puun kasvuun

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Korkeus merenpinnasta, vaikutus puun kasvuun

    Lähetetty: 30.12.2012, 16:58

    Paljonko ns. korkeushaitta käytännössä vaikuttaa puun kasvuun? Eli kasvuhan hidastuu mitä korkeammalle merenpinnasta mennään.

    Onko 200-300m merenpinnasta Kainuussa vielä kovinkaan merkittävä haitta puuston kasvuun? Kiikarissa on palsta missä on rehevät pohjat, hyviä kuusi- ja mäntytaimikoita, mutta tuo ns ”korkeushaitta” arveluttaa.

    Tekijä
    hogi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • putte 30.12.2012, 17:08

    Kärkkäinen sanoi muistaakseni kerran metsäradiossa, että hän ei osta metsää yli 200m korkeudelta, koska sen jälkeen kasvu hidastuu merkittävästi.
    Omat tilukseni ovat 75-120m. On vaikea sanoa onko näiden välillä korkeudesta johtuvaa kasvueroa. Ylemmät ovat kyllä selvästi kallioisilla mailla, joten siitä johtuva ero on merkittävä.

    Timppa 30.12.2012, 17:13

    Kainuusta en tiedä, mutta Keski-Suomessa lumituhot lisääntyvät 200 m merenpinnasta yläpuolella.

    Korpituvan Taneli 30.12.2012, 17:20

    En tiedä kasvueroista, mutta juuri tuo lumituhojen riskin suureneminen on todella merkittävä asia. Sehän saattaa nollata kokonaankin, muuten hyvän, kasvun.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hogi 30.12.2012, 20:53

    Nopea googlailu ei löytänyt yhtään tutkimustuloksia aiheesta. Tietääkö joku tutkimuksia tai opinnäytetöitä tehdyn?

    Aukusti 1.1.2013, 08:54

    Lumituhoihin vaikuttaa alueen korkeus merenpinnasta ja myöskin alueen sijainti. Niinpä esim Kivaloitten alue Rovaniemen itäpuolella on pahaa tykkylumialuetta. Se sijaitsee ensimmäisenä korkeana vaara-alueena etelänpuoleisten merellisten tuulten tuodessa kosteutta mukanaan. Kun tuulet kohtaavat vaaran ne nosevat ylemmäs ja silloin ilman kylmetessä kosteus tiivistyy puihin ja jäätyy kiinni. Kuuset ovat kuin entisajan ”sokeritoppia”.

    Tutkittaessa lumen määrää kaadettiin kuusi peitteiden päälle ja punnittiin siinä ollut lumimäärä. Painoa oli yli 5000 kg! Ei ihme,ettei lakimetsästä tervelatvaista suurikokoista kuusta löydy. Ja mänty on vielä heikompi kestämään. Koivujen taipuessa lumen painon alla.

    Mutta lehtikuusi kestää vielä 300 m korkeudella kun siinä ei ole tarttumapintaa lumelle niin runsaasti kuin kuusella ja männyllä.

    A.Jalkanen 1.1.2013, 11:19

    Korkeuden vaikutus lumituhoihin näkyi omissakin VMI pohjaisissa analyyseissäni. Lisäksi tulee korkeuden vaikutus lämpösummaan, muistaakseni 1,3 C alennus keskilämpötilaan per 100 m korkeuden lisäystä. Kasvukausi on siis ylhäällä lyhyempi. En osaa arvioida vaikutusta kasvuun. Lisäksi korkeat maat ovat usein karumpia kuin alavat kohdat, kun maa-aines on huuhtoutunut sateen mukana. Rinnemaa voi olla hyväkin jos suuntautuu etelän tai lounaan puolelle.

    Timppa 1.1.2013, 12:03

    Se, että korkealla olevat alueet ovat karuja, ei ainakaan Päijänteen tienoilla pidä automaattisesti paikkaansa. Nimittäin korkeimmat mäet jäivät mannerjään sulettua vedenpinnan yläpuolelle ja ainakin joistakin niistä eivät ravinteet ole huuhtoutuneet. Siis ainakin Päijänteen itäpuolella ei maaston korkeusasemasta voi ennustaa sen ravinteisuutta.

    A.Jalkanen 1.1.2013, 12:18

    Kiitos tarkennuksesta Timppa. Jonkin verran vaikutusta lienee myös huuhtoutumisella jääkauden jälkeen, eli viimeiset 10 000 vuotta.

    Korpituvan Taneli 1.1.2013, 14:27

    Tuolla paljon mainostetulla Pudasjärven reissulla tiimiesimies Jorma Kouva esitteli meille näitä Osaran aukeita.
    Tässä yhteydessä oli puhetta myös korkeuden vaikutuksesta. Ihan kaikkea en toki muista, mutta täydentäkööt mukana olleet.
    Silloin kun vaaran rinne siellä ylhäällä oli viljavaa, ei ollut niin pahaa hätää kun voitiin kasvattaa kuusta, joka kestää lumikuormaa paremmin. Karummilla rinteillä tuli se ongelma että kun mänty ei kestänyt, piti kasvattaa kuusta ja se jäi sitten kitukasvuiseksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 1.1.2013, 14:37

    Se paikka oli muistaakseni yli 300 metriä mpy. Eikä ole ollut meren alla jääkauden jälkeen, siitä johtui se viljavuus. Alempana oli sitten niitä huuhtoutuneita karumpia maita. Tosin oli myös viljaviakin.

    Siinä vaaran laellahan oli ihan hyvä männikkö, kovakasvuinenkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2