Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt ollaan oikeilla linjoilla. Tämä on ensimmäinen askel laatupuu hinnoittelussa. Toiset tulee todennäköisesti perässä. Vihdoinkin laatutukin kasvattajan työ palkitaan.
Kahdella edellisellä päätehakkuulla 37% ja 39% tukista olisi tippunut uuteen pikkutukkiin 15cm-18cm. Annetuilla hinnoilla kauppasumma olisi tippunut 5-6% tukissa ja vastaavasti 4-5% koko kaupassa. Merkittävä muutos, varsinkin kun Kuhmo Oy:n tarjoukset on viime vuosina laahanneet joukon hännillä muutenkin.
Ammattiraivoojalla hyvä suunnitelma, mutta kun nyt perustaa 1400 rungon metsiä, ehtii tukin läpimitta kivuta 30 senttiin ennen uudistusajankohtaa. Tai sitten on jo puun käyttö kielletty ja asutaan savimajoissa.
Tällä ei ole tukin keskihintaan mitään vaikutusta. Aivan varma on,että sahurit ei maksa puusta enempää kuin on pakko, hinnan määrää markinatilanne. Tämä hinnoittelu kuvastaa paremmin tukista saatavan hyödyn/lopputuotteen hintaa, joka näin näkyy myös raaka-aineen hinnassa.
Kyllähän tukin keskihinta tulee tämän muutoksen myötä selkeästi laskemaan. Varsinkin jos muut seuraavat perästä. Ei se yhdenkään tekemien mitoitusten muutos tähän suuntaan ainakaan nosta keskihintaa. Ihmeteltävää todella että tämä muutoshalu alkaa pohjoisen puolelta kun olisi olettanut täältä etelästä. Monen tukkimehtä jää jälkipolvien realisointiin kun saattaa parikymmentäkin vuotta tulla kasvatushaastetta lisää kuten pihkatappikin toteaa.
Jack Raper avautuu:
”Jostakin käsittämättömästä syystä uupeeämmä myy hirvittävällä vimmalla rosvoamiaan maita juuri tuolla kuhmon suunnalla. Hillitön tarjonta ja lähes yhtä hillitön kysyntä. Jokin tuossa yhtälössä on pahasti pielessä. ”
Suomessa kai saa omistamaansa vielä myydä ilman keskustelupalstan ehdottoman älykön lupaa.
Vai olisiko siellä joku myyrätuho tai sellaista. Kettuja metsästetty tai luolakoirarassit, nuo aivottomat peesarit, melskaamassa. ☺
Jostakin käsittämättömästä syystä uupeeämmä myy hirvittävällä vimmalla rosvoamiaan maita juuri tuolla kuhmon suunnalla. Hillitön tarjonta ja lähes yhtä hillitön kysyntä. Jokin tuossa yhtälössä on pahasti pielessä.
Vastaan tässä seuraavalle kommentoijalle (joka käy kuumana kuin hehkutettu ranstakka):
”Kun myyriä tulee sadasta loukusta kolme (3) yhdessä (1) vuorokaudessa, niin ketun ravinnosta on myyriä 80% (voles per 100 traps; vole density index, Lindström 1989).”
Lisää myrkkyä haavaan:
”Tekopesäkokeiden mukaan maassa pesivien lintujen pesiin kohdistuva predaatiopaine vaihtelee vuosittain. Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina (Hallikainen ym. 2006).”
Ei pelkästään myönteistä tuokaan kehitys. Kun ostajina lähes pelkästään isoja sijoitusyhtiöitä tai porukoita on oikea metsätalouden edistäminen kaukana siitä toiminnasta. Se on yleensä hetkellinen pääoman ”turvasatama” jossa makuutetaan hetken ”isoja rahoja” ja taas irrotetaan nopean rahan alkaessa tuottaa muualla paremmin.
Siinä välillä helposti otetaan irti mitä saadaan ja myydessä arvon pudotus ei näillä suomen markkinoilla ole sellainen kun sen kuuluisi olla vaan isot kokonaisuudet menevät nopeasti kaupaksi. Jostain aina löytyy ostopotentiaalia kevyillekkin metsäkokonaisuuksille. Hehtaari”hullujakin” piisaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään