Keskustelut Puukauppa Kuitua tarvitaan , mutta löytyykö riittävästi puuta tehtaiden tarpeisiin?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
  • Kuitua tarvitaan , mutta löytyykö riittävästi puuta tehtaiden tarpeisiin?

    Suomeen on haikailtu uutta sellutehdasta . Käytännössä sellutehtaallisen (300 000 tonnia) verran lisäkapasiteettia on toteutumassa jo vuoteen 2015 mennessä ! UPM Kouvolassa , Stora Enso Varkaudessa ja Metsä Fibre Joutsenossa ovat investoimassa
    ´tuotannon kasvattamiseksi yhteensä yhden sellutehtaan tuotantoa vastaavalla määrällä .

    Varsinaisen noin 1 milj. tonnin sellutehtaan rakentaminenkin tuntuu kiinnostavan vuosikymmenen loppupuolella . Epävarmuustekijänä mainitaan kuitenkin epävarmuus raaka-aineen saannissa.

  • jees h-valta

    Onhan tämä vähän poikkeavaa pähkäilyä mitä tätä metsälehden keskustelupalstaa muutama vuosi sitten lueskeli. Kun täällä oltiin varmoja kaikkien sellutehtaiden loppumisesta (minä taas eri mieltä silloinkin) ja metsäteollisuuden katoamisesta maastamme. Hienoa kun nyt saadaan miettiä oikeaa asiaakin meidän puuntuottajien kannalta. ”Pahanpäivän hiipat” ovat olleet aika hiljaisia nykyään täällä.

    MaalaisSeppo

    Kun tässä muutama vuosi kitkutellaan ja elintaso laskee riittävästi, ja sellulle on kysyntää ulkomailla, niin huomataan, että sellutehdas olisi järkevä investointi.

    Sipiläkin kepusta on patistanut Valtion myymään osakkeitaan. Vastustajien argumenttinä on niiden hyvä tuotto, mikä pitääkin paikkansa. Valtion tuottoa tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon korkotuotto ja työllisyysvaikutus. Mm. Sammon osakkeissa hyötynä on vain tuotto. Työllisyysvaikutus ei riipu Sammon tapauksessa omistajuudesta. Jos Valtio myisi vaikka Sammon osakkeet ja sijoittaisi rahoja uuteen sellutehtaaseen (vähemmistöosuus), niin sasi kohtuullisen koron. Lisäksi työllisyys ja kauppatase vahvistuisi. Puuta ko. tehtaaseen löytyy vaikka Metsähallitukselta tai sen seuraajayhtiöltä. Metsänomistajienkin puunmyyntihalukkuus nousee elintason laskiessa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllähän siitä auringon laskun alasta on kovasti puhuttu ja täytynee kuitenkin todeta että keskipäivän hetki saattaa jo olla ohitettu. Iltapäivällähän se aurinkokin yleensä kuumillaan paistaa. Kun otetaan huomioon että kuiduttavan teollisuuden aamunkoitto on ollut joskus reilusti yli sata vuotta sitten, niin mikäs tässä on iltapäivää lasketellessa. Ehditään vielä rakentamaan ja ajamaan loppuun monta sellutehdasta.

    Puun loppuminen ei ole este suurillekkaan investoinneille. Suurempi uhka on se että metsäteollisuus on viime vuosikymmeninä oppinut niin ruhtinaallisiin voittoihin että normaali kannattavuuskin tuntuu jo tappiolta. Eli siis onko teollisuudella halua maksaa kuitupuusta sellaisia hintoja että se nykyistä vilkkaammin liikkuu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Niin, tuohon valtion rooliin selluteollisuudessa.
    En pidä tarpeellisena valtion rahan sijoittamista suoraan osakepääomaan. Valtiolla on oma roolinsa teollisuuden edellytysten luojana. Esim. tiestön kokonaisvaltainen kunnossapito, alempi verkkosto mukaanlukien, valtion toimesta edistää puun kysyntää ja liikkumista paljon enemmän kuin suora sijoitus sellutehtaaseen.

    Valtion sijoitustoimintaakin tarvitaan, mutta paremminkin aloilla joihin, alan uutuuden tms syyn takia, yksityistä rahaa ei ole saatavilla. Selluteollisuus ei ole sellainen ala. Selluntekoon on osaavia ja rahakkaita organisaatioita jo olemassa.

    Sinänsä valtion omistusten myynnissä pitää olla tarkkana. Energiapuolella on jo liiaksi yksityistetty. Toisaalta juuri Sampo voisi olla sellainen sampo jonka myynnillä voisi rahaa tehdäkkin, kunhan rahojen käyttö on harkittua.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Nii no nyt tän kemeran aikakautena tuntu ihmeelliseltä kun ensiharvennus kuituja laitettiin poltoon. Onhan se järkevämpää kuitupuut keittää selluksi kuin polttaa.

    jees h-valta

    AmmattiRaivoojan kanssa samaa mieltä. Kyllä polttoon edelleen löytyy vähempiarvoista raippaa riittämiin joten kuitu vain sinne minne kuuluukin. Ja tuo paperinkaan kulutus ei tule mihinkään romahtamaan.
    Sanomalehtiä luetaan vielä kymmeniä vuosia ja montaa muutakin aviisia. Lisänä tulee kokoajan erikoispaperilaatujen lisääntyvä tarve. Nämä ovat taas turhaa hapatusta. Olen jopa kriittisempi tämän mobiilikaluston suhteen. On paljon enemmän uhkakuvia kuin paperin suhteen. Riippumaton, laaja uutisartikulointi voi toimia vain sanomalehteen tai johonkin muuhun tiedotteeseen painettuna. Kaikkia hektistä lyhytinfoa tullaan peukaloimaan moneltakin taholta.

    suorittava porras suorittava porras

    Täytyy vielä toistaa , että paras energiapuuleimikko on järeän kuusikon päätehakkuupalsta . Ne risut kannattaa siis poistaa kuusikon kasvua hidastamasta edellä mainitulla perusteella hyvissä ajoin, mutta ei motolla . Jokainen toki voi homman hoitaa omaan piikkin haluamallaan tavalla .
    Kuitupuunkin haluttavuus kasvaa huimasti , kun harvennusleimikoilta hakattavan puuston keskijäreyttä saadaan hilattua nykyistä korkeammalle . Tämä on se ase , jolla torjutaan tarvetta turvautua tuontitavaraan . Mitä pienempiä keppejä tarjotaan , sitä pidempiä puutavarajunia idästä on luvassa. Sama tilanne on energiapuun kohdalla . Hakkeen lisäksi saamme lämpöisiä terveisiä jopa Uralin takaa kivihiilen muodossa , mikäli puuta ei saada kilpailukykyisin kokonaiskustannuksin käyttöpaikalle kotimaasta.

    Sellua ei suinkaan valmisteta enää kasvavassa määrin paperin tuotantoon . Tuotanto tähtää pakkausmateriaalien valmistukseen . Verkkokaupan (ei liity kalastukseen) yleistymien maailmalla on lisännyt pakkausmateriaalien tarvetta . Näiden valmistukseen suomalainen havupuu on ylivoimainen ominaisuuksiltaan.

    Nyt meillä on näytön paikka , pystymmekö vastaamaan uusittujen tuotantolaitosten kasvavaan raaka-aineen kysyntään . Jos vastaus on ei , on siitä miljoonan tonnin uudesta sellutehtaasta turha edes uneksia .

    kuusessa ollaan

    Koivut joutavat kattilaan, nimittäin nyt ovat tulossa rajusti markkinoille ne järeytyneet räkämänniköt, sellaista tuossa pari tuuria hakkasin ja tukkia niistä ei vaan tule. Oksat on pieni ongelma, mutkaisuus ei. Ja nyt niiden ollessa väljennysvaiheessa, järeää kuitua tulee rutkasti…niitä riittääkin sitten siihen asti, kun 80luvulla aloitetun kuusibuumin tuotokset tulevat tilalle.

    Pinsiön vaari

    Puuta kyllä riittää ja kuitua tarvitaan. Mutta tien viereen ainakin täälläpäin näkyy tulevan vain tukkeja jotka puulajista riippuen viedään eri sahoille. Ja sitten samassa kasassa puulajista riippumatta polttoon menevä puu. Aika pieneen on tukit otettu. Uskoisin että kuituakin voitaisiin tehdä. Rahastahan se on kiinni. Ei metsän myyjän ole syytä luopua puistaan alihintaan. Hinnat muutenkin tuntuu joustavan aina vaan alaspäin.

    metsä eemeli

    Sellua tarvitaan jatkossakin .Kuuntelin Matti Kärkkäisen luentoa.Hän kertoi mm.Puolaan ei kannata viedä valmista vessapaperia koska rahti maksaa liikaa .Parempi tulos saadaa kun viedään sellua ja Puolassa tehdään siitä vessapaperia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)