Keskustelut Metsänomistus Kuntan nosto ja vaikutus metsään. Kokemuksia?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Kuntan nosto ja vaikutus metsään. Kokemuksia?

    Merkitty: 

    Tällainen harrastelijametsänomistaja kyselee seuraavaa. En löytänyt tästä vanhaa keskusteluaihetta.

    Minkälaisia kokemuksia teillä on kuntan nostosta? Ennen kaikkea kiinnostaa, onko vaikuttanut metsään muuten negatiivisesti kuin ruma maapinnan ulkonäkö. Onko kasvu mitenkään hidastunut tai puut miten kärsineet? Erityisesti kiinnostaa, millaisia ohjeita olette saaneet sille, koska palsta tulisi hakata noston jälkeen?

    Meillä siis tilanne, että kunttaa nostettiin noin 20-30 ha alueelta, jolle oli tarkoitus tehdä päätehakkuu noin 2030. Ollaan tällaisia harrastelijametsänomistajia, ja pääasiassa luotetaan mhyn asiantuntijoihin, metsäsuunnitelman aikatauluun jne. Ja nyt mietitään, että olikohan kuntan nosto liian aikainen tuolle palstalle, koska voi olla ettei päätehakkuuta kannata tehdä vielä n 5 v päästä. Mikään kiire ei ole siis päätehakkuuta tehdä, ellei sitten tullut hätiköityä tuon kuntan noston suhteen.

    Kuntan nostanut firma vakuutteli, ettei vaikuta puun kasvuun millään lailla toki. Mutta heillähän on oma intressi vakuutella näin. Mhyn asiantuntija ei oikein osaa ottaa kantaa aiheeseen, koska se on niin ”uusi” heille.

    Antaisin ehkä mieluummin puuston vielä lihoa sen reilu 10v. Mutta voidaanko jäädä odottelemaan, kun maa on osittain revitty auki? En nyt muista tarkalleen, mitä sieltä otettiin, mutta muistaakseni puhuttiin että max 10% ja sekään ei toteutunut, koska oli osittain kivikkoista. Papereita minulla ei nyt ole tässä. Yksi vaihtoehto olisi varmaan lannoitus nyt. Mitä mieltä olette lannoituksesta tässä tilanteessa? Toki tietämättä palstan erityispiirteitä. Kuivahko kangas/mäntymetsä kyseessä.

    Kiitos vastauksistanne. Tosiaan jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä voinut odotella kuntan noston suhteen pari vuotta, mutta kun saatiin ihan ok tarjous, niin ei osattu kieltäytyä.

  • mehtäukko

    Kokemusta ei ole, mutta ” ettei vaikuta puun kasvuun millään lailla”- teoriaa on ontuva. Miksi kääntömätästystä kehutaan kuntan=ruokamullan käännön ravinteisuuden vuosi? Miksi kuivahkoilta ja kuivilta kankailta kokopuunenergian korjuuta ei suositella…? Kantojakin täytyy heittää lahomaan ettei kaikkea kerätä.

    Rane

    Kahdella kuviolla nostettu kunttaa.Toinen hakattiin heti noston jälkeen ja toisen hakkuu viipyi jotain reilu 5 vuotta.Mitään silmällä havaittavaa kasvuun tai puiden kuolleisuuteen liittyvää en huomannut.Tällä toisella kohteella laikut luonnollisesti alkoivat kasvaa umpeen.

    mehtäukko

    Tietysti kun tarpeeksi kuntasta maksetaan, tulee rahan himo myydä. Asioilla on puolensa.

    Jos pellolta kuoritaan ruokamulta, ”silmillä havaittavasti”  jankossa ei kasva mitään…

    Anna

    Rane: annettiinko teille mitään ohjeistusta tuosta, koska viimeistään palsta olisi hyvä hakata noston jälkeen? Tai oletko jostain tietolähteestä löytänyt tuon tiedon? Googlella löytyi hirveän huonosti asiaa tästä.

    Rane

    Ei muistaakseni tainnut mitään vuosilukuohjeistusta olla.Vain tuo että mieluummin päätehakkuuta odottaviin metsiin.Todennäköisesti mitään tutkimusta aiheesta ei ole ainakaan vielä tehty.

    Rane

    ”Jos pellolta kuoritaan ruokamulta, ”silmillä havaittavasti”  jankossa ei kasva mitään…”

    Kuntan mukana menee todella vähän maata.

    mehtäukko

    ”..todella vähän maata…” ei ollene niin merkityksellistä, sillä eikös karikkeiden ravinteet häivy humuksen mukana? Päättelen niin,  tai eka vastaukseni seikoilla ei ole ollutkaan merkitystä…

    Rane

    ”tai eka vastaukseni seikoilla ei ole ollutkaan merkitystä…”

    Voi olla.Riippuu miten iso osa maaperästä paljastuu.

    isaskar keturi

    Jos tästä aiheesta haluaa oikeaa kokemustietoa, kannattaa kysyä esimerkiksi Metsähallituksen Kittilän tai Pellon toimistoilta. Levin ja Ylläksen matkailukeskuksiin toimitettiin ainakin 90-luvulla tonneittain kunttaa…ja varmaan vieläkin.

    Nostokoukku

    Kunttaa nostetaan mäntyvaltaisilta kankailta. Ruohoiset ja lehtipuunvesakkoa kasvavat rehevämmät, usein kuusikkoiset, maaperät eivät siihen käy. Jos nostossa syntyy puistolle juurivaurioita, mänty ei ole niille yhtä arka kuin kuusi. Metsänkäsittelyssä kunttaa tuhoutuu joka tapauksessa, koneitten telojen ja äkeen rullien alle. Voidaan tietenkin katsoa, että näin tuhoutunutta kunttaa ja sen sisältämiä ravinteita ei viedä pois metsästä. Mutta eihän kuntan kasvillisuuskaan pysy elossa, jos se ei käytä maaperän ravinteita. Kylvö- ja siemenpuualueet yleensä äestetään. Kuntasta vapautuneisiin kivennäismaalaikkuihin syntyy hyvin taimia, eipä juuri sinne missä kuntta on jäänyt rikkomatta. Äestys on kuntannostoa krouvimpi maaperän käsittelymuoto kunttaa ajatellen.. Kuitenkin siemenpuut ja syntyvä taimi aines näyttävät viihtyvän aivan hyvin näillä alueilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)