› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusen istutuspaikan käsittely

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Kuusen istutuspaikan käsittely

    Sent on: 23.5.2013, 19:38

    Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa Mikko Riikilä antoi mielestäni turhan yksioikoisen ohjeen ohjeen kuusen istutuspaikan käsittelystä. Hänen mukaansa ”ainoa oikea käsittely on mätästys”. Niin tietysti onkin valtaosassa kuusen istutuskohteita.

    Meikäläisen reviirissä maastot ovat niin kivisiä, ettei mätästys onnistu lainkaan. Laikutuskin aiheuttaa usein sen, että kaivinkonelaikuttaja kääntää kannon, jonka alta paljastuu istuskelvoton kivikko. Joskus kääntyy vain kivi.

    Laikutuskohteissakin on aina jouduttu istuttamaan muokkaamattomaan maahankin juuri kivisyyden takia. Ensimmäisen kerran kerran vuonna 2001 istutettiin täysin muokkaamattomaan maahan, koska pieneen kaukana olevaan aukkoon ei kannattanut viedä kaivinkonetta. Siitä aukosta olen lähettänyt kuvankin lukijan kuviin. Aukko kasvaa hyvin.

    Olen joskus mittaillut taimen kasvua muokatussa ja muokkaamattomassa paikassa. Käytännön eroja ei ole.

    Nykyään meillä käsitellään MT-istutuskohteet äestämällä tai pyörivällä laikuttimella ja siinä yhteydessä kylvetään männynsiemen. Suuri osa alueesta jää kivisyyden takia vaille käsittelyä. Siihen istutetaan sitten seuraavana vuonna kuusentaimet. Samoin n. 1000 kpl/ha sellaisiin kohtiin, joissa kone on saanut jotain aikaan. Hyvin ne ”täydennyskuuset” kasvavat.

    Siis toivomus on, että todettaisiin, että paikalliset olot saattavat tuoda omia vaihtoehtoja. Enkä tietysti suosita tätä meidän käytäntöä muihin kuin sellaisiin kohteisiin, joissa esimerkiksi heinettymisestä ei ole huolta. Tietysti pitää olla välivuosi hakkuun ja istutuksen välillä.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 23.5.2013, 19:59

    Jos Timppa haluaa paikkakohtaisia ohjeita ja suosituksia on hänen kivikkonsa vain männyn alustaa. Ei siellä kuusella mitään tekoa olekkaan. Olen tosin itse istuttanut tosi vaikeaan kivikkoon lehtipuuta ilman muokkausta ja se toimi oikein hyvin. Parhaat kasvut minun viljelmissäni.

    Timppa 23.5.2013, 20:13

    Jesse.
    En kaipaa mitään ohjeita. Sen verran on kokemusperäistä tietoa, että tuollaisilta paikoilta on hakattu liki motin kuusiakin, joten kyseessä on muu kuin ”männyn alusta”. Sinänsä ihmetyttää meikäläistäkin se, kuinka aivan mahdottomassa kivikossa kasvaa kunnon metsää.

    Tänään juuri istuttelin tuollaista kivikkoa ja ihmeekseni siellä kasvoi ruusujakin.

    tamperelainen tamperelainen 23.5.2013, 21:17

    Komppaan Timppaa.On kivisiä metsänpohjia,mutta kivien välissä voi olla hiesumultamaata,jossa kuusi ja rauduskoivu kasvaa hurmiossa.Näitä ei pidä sotkea karuihin moreenimaihin.
    Kuusi kasvaa hyvin kivien välissä,siellä on lämmintä,samoin rinteissä ilman mätästystä.Ompa hyvä kuusikko syntynyt aurausvaon pohjallekin istuttaen,kun pahimmat painanteet ja potentit vesimontut on väistetty.
    Artikkelissa vedeltiin vähän mutkat suoriksi.Esim Timpan ja muidenkin kokeneiden uudistajien kertomat menetelmät olisivat arvokkaita ongelmakohteiden kanssa painiskeleville

    Pete 23.5.2013, 21:29

    Ei ole vielä osunut tuollaisia pohjia omalle kohdalle, mutta muutaman vuioden päästä kylläkin.

    Mietityttää, että voiko todella olla suhteellisen reheväkasvuisia pohjia jotka ovat niin kivisiä ettei mättäitä saa syntymään millään konstilla? En nyt tarkoita Matti Kärkkäisen esimerkkiä jossa hän oli ajattanut maata kivikkoon ja tehnyt niistä mättäitä. Jospa vain tilaa entistä isompaa kaivinkonetta paikalle ja ottaa maata sieltä missä sitä vain on? Kärkkäisen oppeja edelleen taitaa olla myös se, että kiviselle pohjalle sopii ”ojitusmätästys”, jossa oja kaivetaan sen verran syvään, että maata saa siilattua tarpeellisen määrän pieniksi mättäiksi. Ojaa sitten samalla myös hiukan tasoitellaan. Ihan pienellä mehumaijalla tämä ei onnistu.

    No tämä oli tämmöstä pohdistaa vaan, kokemusta minulla ei tosiaan kivikoista ole.

    jees h-valta 23.5.2013, 21:42

    No juuripa noin kun tuo P-Satakunnan palstakaan ei aivan vähäkivikkoinen ole. Noin juuri toimi siellä mätästäjä kuin pete yllä esitti.
    Kyllä niistä vain uskomattomasti saa niitä syntymään kun on pitkän linjan ammattikaivaja puikoissa. Kyllä siinä välillä siirrettiin maatakin paikasta toiseen ja siilattiin kiviä erilleen. Kiikuin siinä kaivurin oven välissä kun oli seurankipeä ja tahtoi juttuseuraa.
    Aika hurjalta se kieputus välillä tuntui.

    tamperelainen tamperelainen 23.5.2013, 22:29

    Mistäpä Jesse tempaiset ne kuvailemasi osaavat, uudistusalojen muokkaukesta innostuneet kaivurimiehet?

    Gla Gla 24.5.2013, 04:43

    ”Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa Mikko Riikilä antoi mielestäni turhan yksioikoisen ohjeen ohjeen kuusen istutuspaikan käsittelystä.”

    Taannoin eräässä kommentissa sekoitin pari nimeä, jotka Riikilä oikaisi, joten vastavuoroisesti totean, että artikkelin on kirjoittanut Hannu Jauhiainen MG:n metsänhoitopäällikkö Juho Rantalan haastatelun perusteella. Jutun kuvt on Riikilän.

    Itsekin olen samaa mieltä siitä, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Pääsääntöisesti mätästämällä, mutta tarpeen vaatiessa voi soveltaa. Ja Kärkkäinenhän suosii äestystä, johon hänellä on omat perustelunsa. Tutkimustulokset muokkaustavan vaikutuksesta menee ristiin. Lisäksi tutkimuksissa luultavasti ei ole huomioitu Kärkkäisen näkökulmaa.

    Timppa 24.5.2013, 13:34

    Tosiaan luin huolimattomasti. Samassa jutussa kumpikin nimi kuitenkin. Anteeksipyyntö kummallekin.

    Ainakin meillä päin suurella osalla maastoa saa kyllä kaivaa peruskallioon saakka eikä saa syntymään mätästä. Eikä se näemmä ole tarpeenkaan. Istuttelen mielellään kantojen viereen. Siinä taimi saa energiapaukun. Myös kivien vieret ovat hyviä. Taimi pääsee keväällä aikaisin kasvuun ja kivi suojaa mahdolliselta heinältä.

    Tänä keväänä istutettiin tuollaisiin kivikkoihin, jotka oli siis vuosi sitten ästetetty ja kylvetty männylle n. 7 ha:lle keskimäärin 1120 kuusta/ha. Paikkoihin, joissa äestys oli onnistunut noin 1000 tainta/ha. Muualle noin 1500 tainta/ha. Kaikki muut uudistustavat ovat järjettömän kalliita eivätkä tuota yhtään parempaa tulosta. Mahdollisesti lisätyötä perkauksessa. Kuten tuolla edellä totesin, menetelmä sopii vain aika erikoisiin paikkoihin. Mekin harjoitamme myös kaikkia niitä tavanomaisia mätästystapoja, jos olosuhteet sen sallivat.

    Pinsiön vaari 24.5.2013, 14:50

    Tuolla huoltoaseman kaikkitietävässä rinkissä mhy lle paljon laikutuksia tekevä yrittäjä kertoi tosi kivisistä paikoista. Puolisen hehtaaria oli niin kivistä ettei kannattanut yrittääkkään kauhoa. Sellaisia ”pesukoneen” kokoisia kiviä pinta täynnä vaikka syksyllä oli samasta paikasta puinut täystiheän mänty ja kuusimetsän. Ne kivet ei ollut kasvua kieltäneet. Lähistöllä oli muutamia samanlaisia paikkoja. Isäntä oli sanonut että hän on ennenkin samanlaisia uudistanut. Rautakanki on kätevä laite istuskuopan tekoon. Yrittää saada taimen 3-4 metrin välein. Ja laittaa kuusta koska maannousemaa ei ollut. Siellä alempana maa oli ravinteikasta. Hietaa ja eri sortin hiesua. Lähistölle onnistui hyvin kunnon kääntömätästys. Osaa oli joskus ehkä viljeltykin ainakin kaskettu. Jostain luonnonoikusta kivikkoa oli syntynyt laikuttain. Kankikin voi olla kuopantekoväline jossain kohdissa!

    tamperelainen tamperelainen 24.5.2013, 22:14

    Pinsiön vaarille sanoisin että sellainen rautakanki ,joka tekee potille sopivan reiän on julmetun painava päivän heilutella.Takavuosina oli käytössä ns istutuskanki,joissa kärki oli vähän pulleampi ja varsi puuta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2