Kuusen pituusvuosikasvu, missä paras 2012 ?

Ihan kiinnostavia mahdollisuuksia tuollainen jalostaminen tarjoaa. Mutta miten mahtaa homma toimia käytännössä, kun mittakaava kasvaa koealaa isommaksi? Jotenkin tuntuu siltä, että riskit kasvavat jossain potenssissa kasvun myötä. Säilyykö tuollaisen jalostetun puun lujuus, vai meneekö poikki tulitikun lailla myrskyssä. Tai herkkyys stressille ja siten esim. tuholaisille tai juurikäävälle. Eli mikä on bruttohyöty puuntuottajalle.

Savon edullisuuden perusteet on joskus mietityttänyt. Perustuuko se laajempaan otantaan alueen kasvusta, vai onko kasvutekijät siellä jotenkin erinomaisessa tasapainossa? Etelämpänä lämpösumma on isompi ja varmaan sadantakin riittävä, mutta iso osa metsistä kitukasvuista kalliomaastoa. Selittääkö siis kallioiden ja ehkä myös heikkokasvuisten soiden osuus asiaa, vai onko Savon kasvu hyvää pelkät talousmetsämaat huomioidenkin?

Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.

”Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.”

Tuossa juuri on se jalostuksen paikka. Laitoin lukijoiden kuviin kuvan männyntaimen latvasta, jossa taimi oli viime kesänä tehnyt 2 pääsilmua ja siten nyt tänä kesänä taimessa on 2 päälatvakasvainta. Pilallehan puu menee, jos ei leikkaa toista latvaa pois.

Eli kun on hyviä kasvukesiä ja rehevä maapohja suomalainen mänty (kuusi) reagoi siihen tekemällä useampia pääsilmuja ja muitakin silmuja sen sijaan, että kasvattaisi pituutta ja paksuutta enemmän yhdellä pääsilmulla ja viidella sivusilmulla vuosittain.

Omilla rehevillä maapohjilla on männyillä ollut juuri tällainen kasvuongelma männyntaimikoissa ja ihme kyllä näissä paikallisesta siemenesta lähteneistä taimikoista löytyy tuollaisiakin yksilöita muutama, joita voi käyttää jalostukseen.

Yksi mänty-yksilö on ylitse muiden. Pituuskasvu on ollut heti kolmannen vuoden jälkeen 50..60 cm ja paras jakso 70cm-70cm-80cm-70cm. Lisäksi mänty on kasvanyt tikkusuoraan ilman sitä olisi tarvinnut talvien jälkeen väännellä suoraan eikä latvasilmuissa ole ollut lammaskasvua eikä latvanvaitoja. Puu on nyt 7,5 m pitkä ja tyvestä 15cm halkaisijaltaan ja on taimikossa jonka tiheys on1,5m..2m.Pääsilmu on ollut aina pieni ja puu on jostain kumman syystä erittynyt pihkaa sen ympärille, niin että silmu on konaan pihkan sisässä, joka suojaa sitä talven lämpöjaksoilta ja keväällä auringon kuivattavalta vaikutukselta juurien ollessa vielä jäässä.

Pieni ja nuorihan puu on vielä, että siitä voisi tehdä lopullisia johtopäätösiä hyvänä kloonina, mutta ainakin tärkein ensimmäisen tukin matka on laadukas.

92 cm -05 istutettu mättäisiin, ei tule latva kestämään lumen painoa.
taimikon keskipituus lienee n. 1,7m paikkeilla, paljon kuitenkin yli 3-metrisiä. Paikka oulun korkeudella meren läheisyydessä.
Mainittakoon vielä että em. puun pituus oli vain 2,2m, elikkä taimi juronut ensimmäiset vuotensa.

Kisan voitti Pauli Jalkanen Riistavedeltä 1,38 metrin vuosikasvulla. Ikaalisten Kauko Pihjalamäki oli toinen 1,36-1,37 metrin vuosikasvulla. Kolmas oli Seija Konga Kangasniemeltä1,35 metrisellä kasvaimella. Melko tasaista oli palkintosijoilla. Enpä olisi pärjännyt metrisellä kovin lähelle kärkisijaa.