Palaan vanhaan aiheeseen:Paksut( n 25cm) savimättäät metsänuudistusalalla.Miten kuusentaimi menestyy jos se istutetaan keskelle savimätästä,niin että taimipotti jää kokonaisuudessaan saven sisään(tiedossa,että mätäs on liian paksu)
Parin ensimmäisenä vuotena notkahtelee.Tasan 10v sittenistutin savimätäisiin kuusia ja osa täysin moitteettomia.osassa tyvilenkoa.Toinen vaihtoehto olisi ehkä ollut istuttaminen mättään reunoille ja heinään tukehtuminen.
Paremmilleki kaivurimiehille tulee esim ojien kaivun yhteydessä paksuja savimättäitä,se on eräänlainen ikuisuusongelma.
Tunnen erään kaivinkoneuraloitsijan jolla on kaikki mätästyksen kurssit ja sertifikaatit. Niin myös erilliset mätästyskauhat yms. Hän mätästää esim. metsäyhtiöille. Yksityisille hän mätästää pääasiassa MHY:n kautta, mutta myös suoraan.
Kysyin häneltä, tuosta jokaisen mättään painamisesta kauhallla. Hän sanoi että kyllähän niin pitäisi tehdä, mutta taksat on ajettu niin alas ettei saa leipää kaupasta, jos niin tekee. Totesin siihen, että kun minulle mätästät niin katso tunnit kellosta ja laskuta tuntityönä, mutta tee työ niinkuin omaasi mätästäisit. Näin tehtiin ja hyvää jälkeä tuli.
Kaikkia urakoitsijoita ei tietysti voi noin vain tuntityöhön ottaa, mutta kun tuntee miehen…
Kaikenlaista muokkaus jälkeä on tässä tullut nähtyä ja välillä on meinannut hermo mennä mätästäjään ja taas välillä kiitoksen sanan olen välittänyt eteen päin. Palautetta annan kummassakin tapauksessa.
Olen pitkään miettinyt, että mätästäjän pitäisi itsensä istuttaa ensin sekä hyvin mätästettyyn alueeseen ja huonoon, saisi siitä tuntuman, miten pitää mättäät tehdä. Jos jokainen mätästäjä kävisi läpi itse myös istutuksen, voisi olla, että muokkausjälki paranisi, tai sitten ei..
Tällä seudulla ei ole kuin yksi kaivinkone yrittäjä joka tekee todella hyvän mätästysjäljen ja kiirettä hänellä riittää.
Se että mätästäjä ei tee työtään kunnolla syö sitten taas istuttajan leipää ja urakat kusee, koska en itse tingi istutustyöni laadusta joudun siten paikkaamaan mätästäjän työtä ja syorittamaan mm palteen tamppauksen ennen istutusta. Ja sitten nämä höttömättäiden tekijät on asia erikseen, silloin mieluummin istuttaa taimen muokkaamattomaan maahan kuin istuttaa sen käännettyyn sammalhöttöön.
Olen miettinyt samaa kuin Muijakin.Jos kaivurimiehellä olisi istutuskokemusta ,niin työn jälki useimmilla muuttuisi.Surkeimpia ovat nuo,jotka riepottelevat sammalia ja kunttaa sinne tänne tai risujen ja kantojenpäälle mättäitä
Mielestäni mättäitä ei tarvitse tiivistää – taimi alkaa juurimaan parhaiten kuohkeassa maassa ,liika tiivistäminen on haitaksi.Parhaaksi kaivurimuokkaus tavaksi on osoittautunut ns. kääntömätästys.
Tiivistämisen tarve riippuu istutusvuoden kesästä(kuivana vuonna tiivistäminenhyvä),maalajista.Olen juuri istuttamassa hiesumoreenia,syksyllä tiivistin kaivurimiehen kehoituksesta jaloin polkemalla osan mättäistä,ovat nyt tiiviitä,sopivan kosteita.Tiivistämättömät kuivia, pölyäviä.
Tälläisellä kakstoimisella mätästyskauhalla http://www.terastyosalminen.fi/ saa parhaimmat mättäät istuttajan kannalta. Tuo kauha käännetään maan kääntämisen jälkeen ja tampataan sillä mätäs. Mitä jutellu niin ha/päivässä tekevät tolla. Sitä on aina yhtä riemuissaan kun näkee tollasella kauhalla tehdyn alueen kuin motokuskin nähdessä ennakkoraivatun alueen.
Jos kuski osaa asiansa, niin paras jälki kokonaisuudessaan syntyy naveron kaivuuseen mitoitetulla kauhalla. Naveromätästys on ylipäätään paras menetelmä. Vesitalous tulee järjestettyä samalla. Se toimii myös kivisessä maassa parhaiten kun maata täytyy ottaa sieltä missä sitä on. Myös kääntömätästys onnistuu sillä ja tarvittaessa laikutuskin. Pelkkään laikkumätästykseen tehdyt ”elimet” sopivat vain optimi olosuhteisiin. Laikkumättään hyvä ja huono puoli on se, että laikkuun tulee luontaista taimiainesta. Hyvällä tuurilla mäntyä. Huonommalla, ja useimmiten, hieskoivua.
Sopimukseen kirjataan mättäiden tavoitemäärä per ha ja työn jälkeen inventoidaan alue huomioiden säästöpuuryhmät jne. Tämä tarkoittaa sitä, että tiheyden tulee olla tavoitteen (esim. 2000kpl/ha) mukainen, mutta yksittäisellä hehtaarilla voi olla vaikka vain 1200 mätästä jos olosuhteet ovat aidosti sellaiset, että mätästys on mahdotonta esim louhikon tai säästöpuuryhmän takia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.