Keskustelut Metsänhoito Kuusi ja kirjanpainajat

  • Tämä aihe sisältää 76 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)
  • Kuusi ja kirjanpainajat

    Merkitty: 

    Nykyään helteet ja kuivuus kurittavat kuusikkoja, ja sitten heikentyneisiin puihin iskee kirjanpainaja. Tuollaista on lähivuosina tulossa lisää. Kirjanpainajan toukkiin tehokkaimman avun metsänomistajalle tarjoaa pohjantikka, mutta sen elinpiirin tulisi jatkossa kiinnittää parempaa huomiota. Pohjantikka tarvitsee elinpiiriinsä vanhoja järeitä kuusia. Kyseisiä ylijäreitä kuusia tulisi jättää hakkuussa myös pystyyn, jos vaihtoehtona on se että ne kaikki päätyvät kuitupinoon.

    Kirjanpainajan ilmaantuessa voi olla viisainta hakata kuusikko nurin. Voisiko metsän terveyslannoituksessa käytetystä boorista löytyä apu myös vanhoihin hakkuukypsiin kuusikoihin, jos olisi halua vielä uudistuskypsää kuusikkoa kasvattaa, sellaisiin kohteisiin mihin kirjanppainaja ei ole vielä iskenyt. Aiheesta ei taida löytyä tutkittua tietoa, eli boorilannoituksen vaikutuksesta kirjanpainajan aiheuttamiin tuhoihin.

  • Kokenut kaiken tietää

    Kyllä olen ollut tarkastuksella mukana, tosin en kaikkia jaksanut tarkastajan kanssa kävellä, 5-10 hehtaaria taisi olla kokonaisilmoitusala, varman päälle ilmoitin. Olisiko tullut n 3-4 tonnia korvausta ja hehtaarin uudistaminen kokonaisuudessaan päälle. Kirjanpainajasta kärsiviä kuusikoita uudistin pari vuotta sitten, kuivasia tuli 100 mottia, lahoa 200. Riittävän rehevillä oikeilla kuusen mailla uskaltaisin kasvattaa hoidettuja kuusikoita ylijäreyden rajoille, jos aukon reunaa ei ole, mutta kuivempien mäkien kärsivillä kuusikoilla kannattaa uudistuskynnys pitää matalana, siellä mielestäni koivusekoitus vain pahentaa tilannetta, kun haihduttaa vähiä vesivaroja, eivätkä varjosta vielä kevään ensimmäisinä hellepäivinä. lahon heikentämät puustot pahoja kirjanpainajamagneetteja, kun sinne muutama tuulenkaatokin tulee aina vuosittain. Niistä valkohäntäpeuroista on tullut vahinkoja täällä vasta kun kauriskannat kasvoivat, olenkin melko varma, että 90% valkohäntäpeuran metsätuhoista on metsäkauriin aikeuttamia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Gla Gla

    Hassua, että mmm vastaa hesarin mielipidekirjoituksessa esitettyyn toiveeeseen tutkimuksesta luettelemalla, miten lukuisissa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa tutkimushankkeissa on tuotettu tietoa ja toimintatapoja kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi. Lopputuloksena on esimerkiksi syntynyt Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta -opas, joka on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

    Tuossa julkaisussa ei ole mitään uutta tietoa tämän päivän metsätaloudenharjoittajalle, jolla voisi vähentää riskiä. Julkaisuvuottakaan ei siinä ole kerrottu.

    Yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden välillä on tehty ja tehdään myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä on pyritty syventämään myös Euroopan eri maiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä esimerkiksi Forest Risk Facility (FoRISK) -toimielimen kautta. Toimielimen tavoitteena on vahvistaa metsien sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-oloihin ja niiden vaikutuksiin.

    Kysyjähän kysyi, miten sopeutumuskykyä voi parantaa, mutta tähän ei vastausta ole. Kansainvälinen tiedeyhteisön kahvikerho on saanut selville sen, minkä suomalainen metsänomistaja on aina tiennyt eli olemassa olevista keinoista kirjanpainajatuhoja voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja metsätuholakia noudattamalla.

    Edes se ei kiinnosta, miten kuusettumista voidaan hillitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusikuolemien etenemistä tutkitaan Ukko-Kolin kallioilla. Kommentoin. Tekolumikommentti siksi kun sen väitetään lisänneen tuhoja.

    ”Koli-keissi osoittaa sen, että kirjanpainajan tuhoja ei ole pelkästään talousmetsissä. Tuhoon tarvitaan kaksi päätekijää: korkea kirjanpainajakuoriaisten kanta alueella ja lisäksi tuholle jostain syystä alttiita heikentyneitä puita. Kolin huipulla kuolemisia edesauttoi ohut helposti kuivuva maaperä ja se että kuusi kasvaa sille liian karussa paikassa. Kuolemisia on luonnonmetsässä myös Ukko-Kolin näköalapaikan ympäristössä, jossa ei ole missään vaiheessa tykitetty tekolunta, kun laskettelurinteet ovat toisaalla.

    Metsästä tulee poistaa jo metsätuholainkin perusteella tietyn määrän hehtaarilla ylittävät tuoreet (!) kuolleet havupuun rungot. Lisäksi kannattaa harventaa pois keväällä niitä vielä pystyssä olevia runkoja, joissa nähdään kuoriaisen sisäänmenoreikiä, jotta estetään uusien kuoriaisten synty niistä. Samaan tulokseen päästään jättämällä keväällä metsään pyyntipuita, joihin kuoriaiset munivat ja jotka viedään pois parveilun jälkeen, kuten Veli-Jussi kirjoitti.

    Metsään kannattaa sen sijaan jättää kuolleita kuivuneita (!) kuusia joissa haitalliset kuoriaiset eivät enää voi lisääntyä. Niillä elää kuoriaisten luontaisia vihollisia, kuten pistiäisiä ja tikkoja. Pöntötys ja tekopökkelöiden teko lisäävät hyönteisiä syövien lintujen määrää.”

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000011251996.html

    Rukopiikki

    Kirjanpainaja on luonnon lääke liikaa kuusettumista vastaan.

    On parempi että käyttää luontaista uudistamista. Mahdollisimman laaja ja monipuolinen luontainen perimä on paras keino muuttuvia ja arvaamattomia olosuhteita ajatellen.

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä geenimanipulaation ja jalostuksen avullakin voisi kehittää laholle ja kirjanpainajalle immuuneja kuusia, vielä kun laittaisi glyfosaattia kestävän ominaisuuden niihin, niin pääsisi kerralla eroon juuristokilpailusta ja ammattiraivaajan pelkäämästä supervesakosta. Ja turhasta tamppaamisesta. On se puuntuotanto aika lapsen kengissä meillä, kun vertaa ruuan tuotantoon oikeissa tehotuotantomaissa.

    oksapuu

    Luontainen uudistaminen tai konekylvö siellä poronhoito-alueella on varmaan hyvä valinta. Mäntyä kun kasvatetaan niin kirjanpainaja ei ole ongelma.

    Tehotuotannossa  taas ei Eucaa mikään voita, lyhyt kierto ja kaikki konstit käytössä. Vedestä voi kyllä tulla ongelma, pohjavesi loppuu tai saastuu ja naapurimaat rutisee tehtaiden vedenkäytöstä.

    Vanha kunnon MCPA pelittää kyllä edelleenkin lehtipuu vesakkoon…

    isaskar keturi

    Norjalaiset ovat tutkineet, että kuusen kiertoaikoja pitäisi lyhentää tuhoriskin vuoksi. Kuulostaa järkevältä. Meillä taa kuvitellaan, että kuusikot juuri kannattaa ”konservoida” ikuisiksi hiilivarastoiksi. Ei liene epäselvää kumpi on voittava strategia, eli Suomessa seurauksena tragedia…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiistely erilaisten metsien (talousmetsä, suojelumetsä, yksipuulajinen, sekametsä, tasarakenteinen, erirakenteinen jne.) alttiudesta metsätuhoille voitanee aika pian lopettaa, kun kaukokartoitus (mm. satelliittikuvat ja metsaan.fi-aineistot) kertovat, missä on kuolleita puita.

    Tämä tuli mieleen kun luin Hesarin uutista suomalaisen Iceye-yhtiön yhteistyöstä Rheinmetallin kanssa. Yhtiön kasvuala on sattuneesta syystä tiedustelu.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Järnefeltin maalauksissa ei näy kuin mäntyjä ja heinää kolin laella. Siellähän on kostea mikroilmasto joka nousee järveltä ja talvella puista ei tipu tykkylumi samalla tavalla kuin alemapana ja sitä myös kertyy kuusiin ihan toisella viisiin kuin alempana. Eihän kallionpäällä normaalisti kasva tukkikuusia samalla tavalla kuin siellä. Ilmastonmuutos on mahdollistanut, että kuusi kasvaa siellä ja nyt se myös aiheuttaa sen, että se kuolee pois sieltä luonnollisella tavalla.

    Ja se tykkylumi katkoo jatkuvasti paksujen kuusten latvoja, joita ei tietenkään kerätä  pois, että siellä on kokoajan heikentyneitä runkoja, joita vallata.

    Ja ei ole samanlaista tykkylunta minkään laskettelukeskuskuksen puissa samoilla leveyspiireillä. Ne tykkien lumet ihan pisteitä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)