› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi ja kirjanpainajat

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 6 7 8

  • Kuusi ja kirjanpainajat

    Lähetetty: 12.12.2024, 17:39

    Merkitty: 

    Nykyään helteet ja kuivuus kurittavat kuusikkoja, ja sitten heikentyneisiin puihin iskee kirjanpainaja. Tuollaista on lähivuosina tulossa lisää. Kirjanpainajan toukkiin tehokkaimman avun metsänomistajalle tarjoaa pohjantikka, mutta sen elinpiirin tulisi jatkossa kiinnittää parempaa huomiota. Pohjantikka tarvitsee elinpiiriinsä vanhoja järeitä kuusia. Kyseisiä ylijäreitä kuusia tulisi jättää hakkuussa myös pystyyn, jos vaihtoehtona on se että ne kaikki päätyvät kuitupinoon.

    Kirjanpainajan ilmaantuessa voi olla viisainta hakata kuusikko nurin. Voisiko metsän terveyslannoituksessa käytetystä boorista löytyä apu myös vanhoihin hakkuukypsiin kuusikoihin, jos olisi halua vielä uudistuskypsää kuusikkoa kasvattaa, sellaisiin kohteisiin mihin kirjanppainaja ei ole vielä iskenyt. Aiheesta ei taida löytyä tutkittua tietoa, eli boorilannoituksen vaikutuksesta kirjanpainajan aiheuttamiin tuhoihin.

    Tekijä
    purupiikki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.6.2025, 10:58

    Kyllä. Tykkytuhojen esiintyminen kasvoi vmi-tuhoaineistoissa merkittävästi yli 200 m korkeudella merenpinnasta, ja Kolin huippu on 347 m korkea.

    isaskar keturi 4.6.2025, 11:10

    Metsätuhoista tulee mieleen Pekka Kilkin kommentti 80-luvun ”metsätuhoista”. Tuolloin uutisoitiin kovasti isoista metsätuhoista. Pekka totesi, että metsätuho ja kuollet puut metsässä ovat kaksi eri asiaa. Siinä että metsässä on kuolevia tai sairaita puita ei ole mitään ihmeellistä. Eri asia on jos metsiköt kuolevat. Tuolloinhan metsätuhoina uutisoitiin Suomessa alueita, joissa oli yksittäisiä ”harsuuntuneita” puita.

    Tähän perustuu myös sekametsän vahvuus suhteessa puhtaaseen esim. kuusikkoon. Ei se pelasta kuusia kirjanpainajilta, mutta koko metsikkö ei tuhoudu, jolloin jäljellä on kasvavaa metsää, vaikka kuuset kuolisivat. Eli kyse on tavallaan ”parvisuojasta” metsikkötasolla.

    Gla Gla 4.6.2025, 11:24

    Rukopiikki: ”On parempi että käyttää luontaista uudistamista. Mahdollisimman laaja ja monipuolinen luontainen perimä on paras keino muuttuvia ja arvaamattomia olosuhteita ajatellen.”

    En allekirjoita tuota. Eihän istutustaimetkaan mitään klooneja ole ja kun metsiä on uudistettu eri aikoina eri lähteistä peräisin olevalla taimimateriaalilla, siinähän nimenomaan monimuotoisuutta löytyy.

    Nostokoukku 4.6.2025, 12:07

    80-luvun alkupuolella olin hakkaamassa laajoja alueita männiköitä aukeaksi metsätuhon vuoksi. Silloin puhuttiin versosyövästä.  En tiedä o knko sille annettu hienompi nimi. Joka tapauksessa hakattiin kuolleita tai kuolevia kuvioita. Ensiharvennuskokoisesta jo järeämpään. Yleensä ne olivat hienojakoisilla mailla tai purojen varsilla. Hakkasin syksyllä mm. erään nippa nappa ensiharvennuskokoisen toista hehtaarisen kuvion aukeaksi. Yli 90 % puista oli jo kuollut. Liputin kasat. Pomon mielestä puut olivat jo niin pehmenneet, että ajo ja kaukokuljetus oli tehtävä pakkasella, että puutavavaran saa ehjänä laaniin ja tehtaalle.

    Tikkula Tikkula 5.6.2025, 08:27

    Kaveri kertoili viime syksynä lämpiminä iltoina heille alkoi tulla sisälle outoja koppiksia kun ulko-ovi oli ollut auki. Joku oli puraissut häntäkin, jolloin oli alkanut etsiä tietoa mikä tää pureskelija on. Oli googlannut että muurahaiskuoriainen , joka syö kirjanpainajia, ja niitähän täällä riittää. Eli kyllähän se luontokin voi asiaa hoitaa

    Kurki Kurki 5.6.2025, 09:17

    Linkki. https://kuntalehti.fi/uutiset/kuntakierros/jyvaskyla-kamppailee-kirjanpainajia-vastaan-oikea-aikaisella-metsanhoidolla-ja-sekapuustoisuudella/

    Taitaa olla kirjanpainajan viholliset aina vähän myöhässä kuusituhojen torjunnassa kuten myyrienkin viholliset.

    Tällaisten luonnollisten vihollisten varaan ei voine laskea mitään. Jyväskylässä asia on ymmärretty.

    Kävin itse vasta myrskyn kaataman kuusen oksimassa, pätkimässä ja aisaamassa moottorisahalla kuusikossa, jota olen vuoden 2018 jälkeen pitänyt silmällä, kun siellä oli reijitystä pystypuissakin .

    ihmettelijä 5.6.2025, 09:30

    Kirjanpainajia ja muita tuholaisia lienee ollut aina enemmän ja vähemmän. Luin tuossa yhtä vanhaa metsänhoidon opasta vuodelta 1913. Siinä oli tarkat ohjeet kuinka niitä torjutaan. Tuota aisaamista suositeltiin jo silloin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.6.2025, 11:23

    Tuholaisten luonnollisten vihollisten teho riippuu yksilömääristä ja siitä ovatko ne valmiina paikalla kun tuholaisen kanta alkaa kasvaa.

    Perko 5.6.2025, 11:31

    On ehkä ollut jo aiemmin juttua, mutta  A J  oletko kahlannut tiedostot, onko tintin lisäksi muita luonnon vihollisia ”poraajille” ?

    Metsuri motokuski 5.6.2025, 11:52

    Perko. Eihän nuo poraajat ole kaiketi jk metsän ongelma.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 6 7 8