› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi kuivahkolla kankaalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusi kuivahkolla kankaalla

    Sent on: 22.10.2016, 08:55

    Metsäkauppojen yhteydessä tuli omistukseen noin 3 ha ala, mihin on istutettu kuusta. Taimikosta noin puolet on 10-vuotiasta ja toinen puolet 5-vuotiasta. Kasvupaikka on VT-kangas. Edellinen omistaja kertoi päätyneen ratkaisuun hirvituhojen välttämiseksi.

    Vuosikasvut ovat kuusella toistaiseksi erinomaisia. Kirjallisuus usein kertoo, että puhdas kuusikko kasvaa kuivemmalla maalla ensiharvennukseen hyvin, mutta sitten ravinteet jäävät vähäiseksi ja kasvu tyrehtyy. Omakohtaista kokemusta puhtaasta kuusikosta ei ole. Kysymys kuuluukin, että onko jollain omakohtaista kokemusta kuusikosta VT-kankaalla?

    Kyseiselle alalle on luontaisesti noussut mäntyä, koivua ja haapaa. Kohtapuolin pitäisikin tehdä valinta mennäänkö eteenpäin istutetuilla taimilla vai sekametsällä.

    Tekijä
    Näätä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter Planter 22.10.2016, 10:03

    Vastaavassa VT-maastossa tein eilen taimikonhoitoa. Kuvion toisessa osassa on istutettu kuusta ja luontaisesti sekaan on ilmestynyt mäntyä. Toisessa osassa on istutettu mäntyä ja sekaan on ilmestynyt kuusta.

    Makauksia ja tuoreita papanoita oli taimikossa ja männyn syönti alkanut. En minä ainakaan uskaltanut poistaa kaikkia kuusia ja jättää jäljelle varjostuksessa kasvaneita mäntyjä, ne tyypillisesti ovat parasta herkkua talvella.

    Itse päätin, että teen ylimääräisen taimikonhoidon ja jätin edelleen kuusta sekaan. Poistin kuitenkin suurimpia kuusia, niin, että männyt menevät selkeästi etukasvuisina.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 22.10.2016, 19:39

    Hirville pitäisi tarjoilla lyijyä että saisit jättää mahdollisimman paljon mäntyä.
    Olen avohakannut kuusta paljonkin männyn mailta. On ollut jopa rk 45 cm puita, mutta sellaiset 140….150 vuotta vanhoja ja lyhkäisiä.
    Juuri siinä ensiharvennuksen jälkeen lyö jarrut päälle. Ei ole kokemusta, mutta kun kerran ravintopula uhkaa, niin miksi ei lannoituskin voisi auttaa?
    Nyt saisi metsäammattilaiset tulla esiin ja kertoa miten tehdään, hehän tämän kuusen istutuspuumin ovat masinoineet. Nimenomaan mhy ja metsäkeskus on tälläistä tietoa jakanut. Eikä kummallakaan ole ollut rohkeuttaa korottaa ääntään hirvimäärän alentamiseksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa Metsäkupsa 22.10.2016, 20:48

    Itse olen toiminut samoin,kuin nm,Planter edellä.Tiheäksihän se sillä kertaa jää,mutta kun omasta metsästä on kysymys,niin uusinta kieroksella n,5 vuoden päästä tekee lopullisen valinnan.Silloin kunnolisille männyille elintilaa kuusien kustannuksella.

    Mitä hirviin tulee,niin Kärkkäisen 20 000 yksilön määrä olisi sopiva.Hirvipeijaisista juuri tulin ja hirviä kuulema hyvin,hekin ovat alkajaisiksi 9 jo ampuneet,joten muutama suöjä talveksi vähemmän on.

    metsänvartija 22.10.2016, 20:54

    Yrjö Vuokila on tutkinut VT-kuusikon tuotosta.

    Visakallo Visakallo 22.10.2016, 21:02

    Parissa paikassa on minullakin kuusikko VT-pohjalla.
    Se on juuri niin kuin Näätä sanoi, että ensiharvennukseen asti kasvaa kohtalaisesti, mutta sen jäkeen on lannoitettava pari-kolme kertaa tai sitten unohdettava metsikön olemassaolo. Aika harvaksi kannatta vetää, jotta voima riitäisi kasvatettaville puille.

    Pete 22.10.2016, 21:04

    Ammattimiehet saa kommentoida erikseen, mutta kokemusta vt-kuusikoiden lannoituksesta minulla kyllä on. En ole missään muualla nähnyt samanlaista kasvureaktiota kuin 35-40 vuotiaassa vt-kuusikossa. Aivan tavallisella NP-lannoituksella ensiharvennettu vaalean vihreä ja jopa harsuuntuneen näköinen kuusikko muuttuu totaalisesti toiseksi kun typpeä lykkää 150kg/ha, eli lantaa 600kg/ha. Kyseiset lannoitukset ovat omalla kohdallani todennäköisesti kaikkein kannattavimpia metsätalouden investointeja. Kallioalueiden vt-kuusikot ovat asia sitten erikseen. Niissä kuivuuden riski on niin iso etten uskalla ainakaan suositella jatkokasvatusta lannoittaen. Niistäkin tähän mennessä hyvät kokemukset, mutta kuivuus ja kirjanpainaja on todellinen riski. Sormi saa olla liipasimella niiden kanssa joka kesä…

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vt-kankaita kannattaisi uudistaa kuusella. Tai vt-pohjien kuusialikasvosta kannattaisi suosia tai kasvattaa. Ei missään nimessä. Keskiverto mt-llkäkiin mänty hakkaa kuusen tuotoksessa. Jos hirvitiheys vsen vaan mahdollistaa.

    Maastullissa oli pari viikkoa sitten (?) juttu harsintakuusikosa, oliko peräti ”varoituskuusikko”? Se oli solakkaa ja periaatteessa arvokasvuvaiheessa. Itse olisin ainakin kokeillut typpilannoitusta ennen päätehakkuupäätöstä. Kuusamossa oikein tutkittiin vajaatuottoisten ja yli-ikäisten kuusikoiden lannoitusta joskus 70-luvulla ja nekin reagoivat positiivisesti. Kannattavuus voi olla asia erikseen, mutta jos ollaan tukkikynnyksellä, niin kannattaa ainakin kaksikertaa harkita mitä tekee.

    Gla Gla 23.10.2016, 06:03

    Miten Näätä hinnoittelit tuon kuvion?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 23.10.2016, 06:07

    Hyvä, löytyi lannoituskokemuksia, eli on juuri niinkuin arvelinkin että lanoituksella saa sitten kuusen liian karussakin paikassa kasvamaan, ettei tarvitse ruveta taimikkoon puulajia vaihtamaan.
    Vähän se on tietysti väkisin kasvattamista, kun mänty kasvaisi ihan luonnostaankin hyvin ja olisi tietysti myös loppuvaiheessa kiitollinen lannoituskohde.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Näätä 23.10.2016, 06:40

    Gla: ”Miten Näätä hinnoittelit tuon kuvion?”

    Tila oli muuten 03- ja 04-luokan metsää. Koko tilan arvoa arvioitaessa taimikon osuus oli pieni. Taimikko oli myös hoitamatonta ja huomioin välittömät hoitokulut mukaan kokonaishintaan. Käytännössä siis tuo taimikko tuli kylkiäisinä.

    Tarinassa hassua on se, että edellinen omistaja oli ensin yrittänyt uudistusta männylle. Sitten oltiin tehty uusi maan muokkaus ja kuusen istutus. Nyt siellä kasvaa kuusen taimikko ja luontaisesti syntynyt peitteellinen sekataimikko. Ei tuossa edellinen omistaja jäänyt voitolle. Kuivemmalle maaperälle aina luontainen uudistus tai enintään kylvö, mutta tämä on toinen tarina.

    Jatkopäätöstä tehdessä pitää huomioida lannoittamisen kustannukset, mikäli kuusella jatketaan. Toisaalta voisi tuosta tehdä itselle koealueen kuusikon kasvattamisesta VT-pohjalla. Kokemusta kuusesta kuivahkolla kankaalla taitaa olla aika vähän ensiharvennuksen jäljiltä, koska 80-luvulla mäntyä laitettiin innokkaasti MT-pohjallekin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 23.10.2016, 07:11

    Kuten tuolla jo aiemmin kerroin on paljonkin kokemusta kelvottomien kuusikoiden avohakkuusta, ne eivät vain olleet kasvatettu nykyisin harvennus menetelmin.
    Jäi erityisesti mieleen muutamat kotitarvepuut joita poimin, ennen avohakkuupäätöstä. Rk n. 45cm, mutta kun tein 43dm tukkeja, niin kolmas ei oikein enää kaikissa tapauksissa olisi kelvannut myyntitukiksi. Korpituvan vuorauksen vaihtoon tuli kyllä kelpo lautaa.

    Kuusi liian karulla paikalla on aivan yhtä kohtalokas virhe kuin aikanaan männyn istutus liian reheville maille.
    Kumpaakin virhettä tietysti myös täydentää kaavamainen käsittely.
    Rehevien maiden männiköistä olisi vielä jotain tullut tavallista tiheämmällä kasvatuksella ja varovaisesti harvennellen.
    Karun paikan kuusikko taas pitää olla tarpeeksi harva ja auttaa lannoituksin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5