Keskustelut Metsänhoito Kuusikon ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Kuusikon ensiharvennus

    Merkitty: 

    Kattelin Riikilän vanhaa videota Youtubesta, aiheena kuusikoiden ensiharvennus.

    Olen samaa mieltä, että nykyään istutuskuusikot pitää harventaa viimeistään 20v jos ne on hyvin hoidettuja.  Suilloin puuta on jo reippaasti yli 200 mottia hehjtaarilla. Milloin olette yleensä tehneet istutuskuusikon ensiharvennusta? (Ikä?, läpimitta? tiheys?) Mikä määrittää ajankohdan eniten?

  • Puuhastelija

    Mikähän olisi etelälapin korkeudella sopiva ensiharvennuksen ikä?

    Rippe

    Olen maininnut tästä vaihtoehdosta aikaisemminkin, itse en ole sitä (vielä) soveltanut. Youtubesta löyty ”gallringsfritt” hakusanalla esitys, jossa on kasvatettu ilman harvennuksia.

    Istutustiheys on noin 1600-1700 kpl/ha. Maa on erittäin kasvuvoimainen.

    Heidän metsässään on 1000 m3, ja ikää on vasta 34 vuotta.

    Tämä on ihan mielenkiintoinen tapaus, ja kertoo vaihtoehtojen olemassaolosta. Heillä on hyviä syitä siihen, miksi ei pitäisi harvennushakata ollenkaan. Eli heidän pääargumentit harvennusta vastaan ovat: ajourat, juurivauriot, myrskytuhot ja kustannus (tai siis alhaisempi kuutiohinta).

    Tämä ei  varmasti ole patenttiratkaisu kaikkiin paikkoihin. Kun nyt mietin omia metsiäni, niin oikeastaan mulla on hämmentävän vähän kuusitaimikoita tai nuoria kuusikoita. Täällä on uudistettu männylle, vaikka joissain kohdin voisi olla oikeampi kasvattaa kuuselle. Kuusikoita on tuloillaan koivujen alle kuvioissa, joissa koivu on voittanut männyn. Suomessa olis yksi harvahko taimikko, josta KAIKKI koivut oli raivattu pois. Siellä vois varmaan kuuset odotella päätehakkuuta. Saattaa tosin tiimalasi käydä pieneksi, sitä odotellessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika tiheä on se Erikssonin veljesten kuusikko Ruotsissa. Vähempikin istutustiheys kai riittää  harventamatta kasvattamiseen. Sopiva tiheys riippuu siitä minkä kokoisia puita haluaa päätehakata. Vähän yli tuhat kappaletta, esim. 1200? Itselläni on noin tuhannen kappaleen kuusen taimikko korkean mäen päällä kokeilussa.

    Rippe

    Joo, tiheältä se vaikuttaa. Mutta kuten he toteavat, tulokset puhuvat puolestaan. On hämmentävää, että 1000m3/ha saavutetaan alle 40 vuodessa. Kuten videolla sanotaan, on keskiarvoinen päätehakkuuvolyymi tuolla alueella noin 300 m3/ha.  Varmassti ollaan optimaalisissa oloissa. Heidän mukaansa optimaalisuutta parantaa se, että maata ei ole muokattu istutuksen yhteydessä. Tietysti se tarkoittaa sitä, että turvetta ei ole paksulti.

    He eivät myöskään laita painoa vihreän latvuksen osuudelle, ja 50% nyrkkisäännölle.

    On mukavaa, että erilaisilla tavoilla voi metsiä kasvattaa. Ihmiselämä vain on perhanan lyhyt näissä kuvioissa.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erikssonin metsikössä oli huima vuosikasvu ja biomassa, mutta taisi olla jo joukossa kuolleita (itseharveneminen alkanut) ja osa pieniä läpimitaltaan. Lisäys: monimuotoisuusarvot huonot yhden puulajin tiheikkökasvatuksessa.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa nykyinen puukaupallinen suuntaus ei oikein kannusta tiheänä kasvattamiseen. Kukaan kun ei elä kuutioilla van rahalla.

    mehtäukko

    Nimenomaan noin. Miksi Metla ei olisi keksinyt moista ja lähtenyt suosittelemaan? En kallistu yhtään kannatukselle.

    jpjulku jpjulku

    Erikssonien metsät ovat ilmeisesti Götanmaalla, eli melkoisesti Suomea etelämpänä. Paljon oli jo kuolleita runkoja joukossa ja yleinen laatuvaikutelma oli heikko.

    A.Jalkanen, minkä ikäistä tuhannen kappaleen kuusikkosi on? Joko on ensihavaintoja tehtävissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos kysymästä jp; ei ole vielä havaintoja esittää kun on vasta sulkeutumaton taimikko.

    kmo kmo

    Mikä tuo skugskunskap on, vastaisko Metlaa? Heidän istutustiheydet aika lailla palstan lukujen tasolla

    https://www.skogskunskap.se/skota-skog/gallra/gallra-barrskog/gallringsfritt-skogsbruk/

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)