› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikon ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusikon ensiharvennus

    Lähetetty: 15.1.2026, 09:50

    Merkitty: 

    Kattelin Riikilän vanhaa videota Youtubesta, aiheena kuusikoiden ensiharvennus.

    Olen samaa mieltä, että nykyään istutuskuusikot pitää harventaa viimeistään 20v jos ne on hyvin hoidettuja.  Suilloin puuta on jo reippaasti yli 200 mottia hehjtaarilla. Milloin olette yleensä tehneet istutuskuusikon ensiharvennusta? (Ikä?, läpimitta? tiheys?) Mikä määrittää ajankohdan eniten?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jpjulku jpjulku 25.1.2026, 09:36

    A.J, ilmeisesti tarkoitus pitää tuolla tiheydellä kuusta, eikä päästää mäntyä tai koivua sekaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2026, 09:48

    Kyllä olisi tarkoitus pääosin kasvattaa kuusta, mutta monimuotoisuuden kannalta sallitaan sekapuustoa jonkin verran. Alue on kyllä mielenkiintoinen seurata kun korkeus on 140 – 160 mpy.

    narisija 25.1.2026, 12:02

    Syväauran palteeseen istetuissa kuusikoissa näyttäisi tulevan ensiharvennuksen jälkeen herkästi tuulituhoja, varsinkin jos harvennus on myöhässä. Pätee varmaan myös männylle istetuissa, samoin mätästyksen alkuaikojen huomattavan suurissa mäittäissä kasvavat menee herkemmin nurin eh:n jälkeen.

    Kuusiuskova 25.1.2026, 12:36

    Tuulituhot ovat nuorissa kuusikoissa ja männiköissä pahin vihollinen, yli 40v kuusikoissa puolestaan kirjanpainaja, ne iskee täällä etelässä jo usein 40-v kuusikoihin. Onneksi omissa 40v kuusikoissa on jo kolmen tukin puita, et nurin vain jos tulee isompi lauma hyönteisiä apajille.

    Rippe 25.1.2026, 18:26

    Vielä Erikssoneiden kuusikosta:

    – Heillä oli muutaman vuoden päästä tilanne, jossa valtapuut olivat tulossa 1 m3 -kokoiseksi. Nyt ne olivat 27 cm rinnankorkeuden läpimitaltaan. Eli kyllä siellä kasvu on ilman muuta tukkikasvua kovalla prosentilla.

    – Mielestäni metsä näyttää laadukkaalta. Tokihan siellä on pieniäkin puita seassa, joten niistä tulee vain sellua.

    – Luonto on tietysti tehnyt myös karsintaa. Tätä sivutaan videolla. Lopputulemana on, että se on ”försumbart”, eli vähäistä.

    Heidän metsä on kyllä erittäin puhdasta talousmetsää, ja luonnon monimuotoisuus on nolla. Metsä on niin tiheä, että oikeataan mitään kenttäkerroksen kasveja ei ole. Mutta heillä on kiistatta arvokas metsä, ja se on tullut varsin kohtuullisessa ajassa, ja kohtuullisin uudistuskustannuksin.

    Itse ostan kyllä ajatuksen, että ensiharvennuksesta saatava rahamäärä on kyllä aika olematon. Pahimmillaan on viimevuosina ollut kuitupuun hinta vain 12 €/m3. Eli harvennuksesta on tullut ehkä noin 500 €/ha. Tällöin kysymys on, että olisiko ollut optimaalisempaa kasvattaa harvempana, ja jättää ensiharvennus pois? Luonnollisesti on paljon tahoja, jotka mielellään ovat sitä mieltä, että metsästä pitäisi saada paljon halpaa sellupuuta… Tilanne on hyvin oleellisesti eri, jos sellupuusta saa 30 €, kuten tilanne oli viime vuonna.

    Ajattelin soveltaa näitä ajatuksiani istuttaessani vanhoille niityille kuusia. Viime kesänä jo aloittelin, ja alustava havainto on, että lähtivät hyvin kasvuun. Jospa jatkais sitä hommaa, ja laittais sen verran harvakseltaan, että seuraava hakkuu on päätehakkuu. Noin 50 vuoden kuluttua. Nämä ovat kuitenkin suht merkityksetöntä puuhastelua metsieni kasvatuksessa. Kunhan on mukava nähdä, kuinka puut lähtevät kasvamaan.

     

    Rippe 25.1.2026, 18:38

    Narisijalle:

    – Minulla on yksi noin 40 vuotias männikkö, joka on juurikin istutettu aurauksen palteeseen. Tämä pitäisi ilman muuta harventaa HETI. PPA on yli 30. Pari kesää on kasvanut nyt ennakkoraivattuna, ja kasvaa tosi hyvin. Metsä on tosi tiheä, mutta siitä huolimatta seassa on jo muutamia tuulenkaatoja. Selkeästi näyttää siltä, että juuret eivät mene toiselle puolelle ollenkaan. Aika monissa puissa on myös mutka ensimmäisen metrin matkalla. Jotenkin näkee maalaisjärjelläkin, että istutus ei ole mennyt ihan oikein. Luulin aluksi, että turvetta on paksulti, ja sen vuoksi on tehty raju muokkaus. Mutta lapio tökkäsi saman tien karkeaan soramaahan. Puiden laatu on myös kehnohko, luontaiset kuuset näyttävät voivan hyvin. Tekisi mieleni pistää nurin koko kuvio… Mutta raskiiko sitä?

     

    mehtäukko 25.1.2026, 18:45

    Entäpä laatuharventaisi riittävästi ja kuusen istutus, ei aju-urille.Kaksijakoinen jatko.

    Gla Gla 25.1.2026, 19:34

    ”Tällöin kysymys on, että olisiko ollut optimaalisempaa kasvattaa harvempana, ja jättää ensiharvennus pois?”

    Hyvä kysymys. Millaiset oksat kuusi ehtii kasvattaa harvassa kasvaneena. Normaalissa ensiharvennuksessa poistetaan vialliset rungot  ja jäljelle jalostuu laadukkaampi puusto. Toisaalta ajourilta lähtee turhaan puuta pois, vaikka parantunut kasvu ajouran reunassa vähän hukkaa kompensoikin.

    Ruotsalaisten kuvion tyyliä en tavoittele. Vältän puhtaan kuusikon viljelyä, tuloksena on sekametsä, johon tulee yleensä enemmän tai vähemmän erirakenteisuutta.

    Metsuri motokuski 25.1.2026, 19:40

    Ajourien vaikutus on noin 20 % luokkaa pinta-alaan.  Pienissä kuvioissa voi olla suurempikin. Joten kohtuullisen merkittävä.

    Rippe 25.1.2026, 20:10

    Mehtäukolle:

    – Tuo on hyvä idea. Ajatukseni myös mieluusti taipuu kaksijakoisuuteen. Tätä varmaan lähden toteuttamaan. Pitäisikö ottaa joka toinen mänty pois, jolloin jäisi varmaan noin 1000 / ha?

    – Kaksijakoisuuteen olen pyrkinyt raivatessani heitteille jätettyjä, koivuttuneita kuvioita. Tulkitsen näiden olevan aikoinaan männylle uudistettuja, joissa koivu on ottanut vallan. Koivujen seassa on pienempiä kuusia. Alustavat havaintoni ovat, että en varmaan ole antanut riittävästi tilaa kuusille, sillä ne eivät vielä ole elpyneet kasvuun. Tosin raivauksiakin on tehty vasta kahden edellisen kesän aikana, joten ehkäpä se vaatii vähän enempi aikaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5