Keskustelut Metsänhoito Kuusikon ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Kuusikon ensiharvennus

    Merkitty: 

    Kattelin Riikilän vanhaa videota Youtubesta, aiheena kuusikoiden ensiharvennus.

    Olen samaa mieltä, että nykyään istutuskuusikot pitää harventaa viimeistään 20v jos ne on hyvin hoidettuja.  Suilloin puuta on jo reippaasti yli 200 mottia hehjtaarilla. Milloin olette yleensä tehneet istutuskuusikon ensiharvennusta? (Ikä?, läpimitta? tiheys?) Mikä määrittää ajankohdan eniten?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos männyn laatu on huono, alikasvoskuusten edelleen kasvatus on hyvä idea. Jättää mäntyjä varttumaan tukeiksi mikäli laatu riittää.

    jpjulku jpjulku

    Olen joskus tehnyt palstalla aloituksen ensiharvennuksettomasta kasvatusmallista. Ensiharvennuksessa ei varmuudella ole taloudellista järkeä metsänomistajalle (ajourat, korjuuvauriot, hitaampi kasvu jne), tai ainakin epärealistisen korkeaa korkokantaa joutuu laskelmissa käyttämään. Jalostettuja taimia käytettäessä harvempi istutustiheys tuskin myös estää tukkilaadun kasvattamista. Lainsäätäjähän on kuitenkin selluteollisuuden puolella. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa kun niitä taimia täytyy uudistuskohteella olla se 1500 kpl. Hyvä olisi, jos tähän tiheyteen edes uudistaisi. Yleensä vaan tuppaa liikaa niitä taimia tulemaan. Puhun nyt itsestäni. Ja kun taimikoita sillä silmällä katsoo, niin sama ongelma tuntuu vaivaavan suurinta osaa uudistajista.

    Rippe

    Sehän olisikin hauska keskustelu kun lainvalvojan (poliisi?) kanssa käveltäis taimikossa laskemassa puita. Ja sitten tutkittais tarkasti, mikä lasketaan puuksi.

    Tukimekanismeillahan yhteiskunta myös ohjaa erilaisia asioita mieleisekseen, ei pelkästään sanktioilla. Just katselin juutuupista ruotsalaista koivikon raivaajaa. Hänen näkemyksenä oli, että koivikko pitäisi raivata kahdessa vaiheessa. Ei siis raivattaisi ”aikaisin ja kovaa”, vaan antaa ennemminkin metsän valita valtapuut. Ensin raivataan noin 3500 runkoon per ha + kuuset, tällöin pituus noin 6m. Sitten annetaan kasvaa noin 3m, jolloin raivataan (tai haetaan polttopuuksi) kasvutiheyteen 1800 /ha. Tämä siis luonnonkoivikolle, ei istutetulle. Ja kuusia jäisi alle vajaat 1000.

    Löyhä aasinsilta otsikkoon tässä tekstissäni on säännöt, ja niiden noudattaminen. Suomessa tällainen kaksivaiheinen raivaus ei saisi tukea, joten sitä ei isosti tehdä. Sinänsä on mielenkiintoista, jos istutustiheyttä kontrolloidaan…

    jupesa

    Miten se eh vaikuttaa epärealistisen korkean korkokannan suosimiseen? Sehän vaikuttaa toiseen suuntaan , jos kulut uudistusvaiheessa on korkeat on parempi käyttää pientä korkoa . Usein eh- tulo on niin pieni , että sillä ei ole paljon merkitystä tulosta parantavana.

    Lakiraja havupuutaimikossa on jotain  1200 kpl/ha.( Pohjois-Suomessa). Luontaista taimiainesta tulee yleensäcsen verran, että lakiraja täyttyy.

    Visakallo Visakallo

    Jos taimikko on jostain syystä niin harvaa, että aletaan jo olla ongelmissa lakirajan kanssa, kannattaa tilata alueelle hirvivahinkotarkastus. Tulet yllättymään positiivisesti, miten paljon sinulla onkaan taimikossasi kasvatuskelpoisia puunalkuja!

    mehtäukko

    Kun ajattelee tuota kaksijakoista, niin huonolaatuisia romuja mäntyjä ei kannattaisi jättää. Niitten arvokasvu on nollilla ja ovat vain särkemässä kuusia oksaturilaina niiden eh:ssa. Tuottoa tulisi kuusien kasvusta ja lihotettavista mä-tukeista, kuin että lihottaa räkämännikköä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika tiheältä vaikuttaa tuo ruotsalainen malli. Onko jätettävissä koivuissa taimikonhoitovaiheessa latvukset supistuneet liikaa ja menetetään tulevaa kasvua. Ja miten tuossa onnistuu kuusen kasvatus: ovatko kuuset sopivasti jäljessä pituudessa alemmassa latvuskerroksessa, että latvukset säilyvät. Pitäisi nähdä käytännössä millainen metsikkö on kun mennään ensiharvennukseen, että osaisi kunnolla arvioida.

    Kuusiuskova

    Kannatan mieluummin Vessin mallia missä harvennukset tehdään riittävän ajoissa ja riittävän voimakkaina, se takaa nopeimmin tukkien lihomista. Ja tukillahan se tulos edelleen tehdään.

    Gla Gla

    Itse toteutan monivaiheista raivausta koivujen ja mäntyjen osalta. Varhaisperkuussa otan etukasvuiset ja aivan vieressä kasvavat pois. Myöhemmin sitten lisää ja lopullinen harvennus hirvituhoriskin jälkeen. Taimien lukumääriä en alkuvaiheessa laske, ei se ole kiinnostava asia.

    Tavoitteena on saada aikaan laadukas ja täystiheä puusto, ei tukibyrokratia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Menet Gla ehkä kuitenkin suunnilleen Metka-ehtojen mukaisesti, vaikka et laske taimia? Joka tapauksessa: kuulostaa järkevältä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)