Kuusikot väärällä maapohjalla

Annelle:

Mielenkiintoinen kysymys, paraneeko taloustilanteeni, jos ostan hakkuutuloilla ”taimikoita”?

Ensinnäkin: Esimerkissäni olin uutena investointina esittänyt sekalaisen ”normimetsän”, jossa on 70-80 m3/ha. Tällaisessa palstassa on myös sellaisia kuvioita, joista tulee hakkuutuloja kohtuullisen ajan kuluessa. Tarkkaan ottaen tulisi niitä välittömästi, jos otan esimerkikseni palstan, jotan nyt tutkailen.

– Taloustilanne (rahatilanne) paranee erityisesti silloin, kun hakataan heti, ja otetaan rahat taskuun. Investointi edelleen nuoreen metsään ei varmaan tuo kassavirtaa pitkään aikaan, mutta omaisuuden arvo oletettavasti kasvaa hyvin.

Aika paljon näkee juttua siitä, että metsiä hakataan ”liian aikaisin”. Silmämääräinen havaintonikin on, että todella komeaa tukkimetsää on aika vähän. Tähän on varmasti tietyt syyt. Yksinkertaisimmillaan syy on siinä, että metsänomistaja haluaa tulouttaa rahat metsästään, ja käyttää ne johonkin muuhun sijoitukseen. Ruotsissa muuten on puulle selkeät hinnoittelutaulukot, joissa tukin hinta kasvaa halkaisijan mukaan. Tällöin motiivi puun järeyttämiseen on tietysti suurempi.

Oma analyysini on joka tapauksessa, että vallitsevan metsänhoidon suosituksen mukaisesti tehtävät hakkuut (kaksi kertaa alaharvennus) antaa omissa laskelmissani huonoimmat tulokset metsänomistajalle. Tämä herättää minulle väistämättä ajatuksen, että kenen näkokulmasta nämä suositukset on tehty? Metsiin, ja siitä saatavaan taloudelliseen lisäarvoon liittyy monia tahoja, joista kullakin on luultavimmin oma tulokulmansa: yhteiskunta, sellutehdas, saha, metsäkonefirma, lämpölaitos, metsuri, metsänomistaja, luonnonsuojelija, jne. Jossain määrin näiden intressit risteävät, ja metsänomistajan kannalta asiaa taitaa ajatella lähinnä hän itse.

Rippe toimii ilmeisesti Ruotsissa, jonka metsätilamarkkinoita en tunne. Täällä edelleenkään ei saa 80 m3/ha metsää 2000 eurolla, vaikka olisi hoitamatonta. Ei ainakaan sieltä, missä kasvaa 40 vuodessa tukkipuusto.

Edellisessä viestissä paljastui myös, että ostettava tila ei olekaan pelkkää rästikohdetta, vaan hakattaviakin kuvioita löytyy. Tällöin tilan hinta on kuvioiden summa, eikä yksittäiselle kuviolle hintaa ole. Minäkin olen hinnoitellut ostamani tilan kuvion nollahintaiseksi, mutten väitä tuollaista metsää olevan saatavilla ilmaiseksi.

alkupeäiseen aiheeseen;

täällä salpausselän alapuolella savi alueilla tehdään paljon virheitä uudistamisessa, jotka vaikuttavat puiden kasvuun; täällä kun on vain sammal ja savi maalajina tehdään systemaatisesti pientä tiivistetyä laikkumätästystä , mikä aiheuttaa kuusikon juromisen sekä kuusikoiden kasvun hiipumisen  kuivina  sekä märkinä kesinä, ei ajatella ollenkaan maaperän parantamista vaan tehdään systemaattista halpaa uudistamista missä ongelmat vain jatkuu.

joko taimikot ei kasva ja jäävät heinien / vesojen alle, tai sitten vanhemmalla noin 50 loppuu kasvu noin 20 metriin, vain sen takia että tiivis maa, latvat pyöristyy neulaset vaaleita ja kasvu hiipuu vaikka tilaa on. puut kärsii kuivana kesänä kuivuudesta ja märkinä vedestä.

vaikka mitkään suositukset ja ohjeistukset eivät suosittele mutta kasvu parane yllättävästi kun vetää reilut naverot sinne missä ei kuvittelsii vesien hallintaa tarvitsevan, mutta tiiviin maan parantamisella on yllättävän iso vaikutus puuston kasvuun ja kehitykseen.

viimeisimmässä muokkauskokeilussani eroa on tullut 16 vuodessa reilusti 5 metriä pituuta, sekä silmin nähtävä neulasten tummuus

Metsälehden metsätilojen hintataulukosta katsoen Rippen hinnat täsmää Lapin metsätilojen hintaan.

Eli tukevasti ollaan poronhoito-alueella ja kasvut ei päätä huimaa.

viimeisimmässä muokkauskokeilussani eroa on tullut 16 vuodessa reilusti 5 metriä pituuta, sekä silmin nähtävä neulasten tummuus

Syväauraus oli puuntuotannon kannalta pohjoisessa hyvä toimi. Se ei vain saanut yleistä hyväksyntää, mutta toisaalta tarvitseeko sitä?