› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 116)
1 2 3 … 10 11 12

  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Lähetetty: 28.8.2025, 06:15

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 6.9.2025, 12:31

    Hyvä ja hyvä. Melkeen joka tukista saa metrin tai ylikin tumpata tyveltä lylyä. Sama alkuperä siementä kasvaa tasaisella maalla suoraan. Polttopuuta tulee aurauksilta paljon. Pirullisia ovat kulkea vieläkin, eikä tasoittumista enää näytä alkuvuosikymmenien jäleen juuri tulevan.

    mehtäukko 6.9.2025, 12:38

    Onko tietämys oikeasta istutuskohdasta ollut käytössä? Moreenimaat joita kynnättivät, pysyvät ojamerenä, on kokemusta. Moton teräketjukulut älyttömät.

    Nostokoukku 6.9.2025, 13:07

    80-luvulla aurattiin täällä viimeiset kuviot. Avojuuritaimilla istutettiin. Taimissa varmaan mutkaisuuteen yhtä paljon syytä kuin muokkausmenetelmässä. Taimissa oli koulintavirheenä juuristo 90 asteen kulmassa runkoon nähden, hyvin usein. Pahimpia aloja nauhoitin aukoksi ensiharvennus sijaan, kun ei ollut metriäkään suoraa rungossa ja oksissa massaa enempi kuin rungossa. Mehtäukon tapaan hirvitti katsoa, kun kone ajoi poikkipalkin puuta laaniin. Oli melkoista kiikuttelua. Mutta kyllä ne ojameret siitä tasoittuu, seuraavassa jääkaudessa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 6.9.2025, 13:48

    Juuri tuo huono/epäsopiva taimiaines aiheutti huonolaatuista puuta, mutta pohjoisen kasvuvyöhyke muuttui 2 luokkaa paremmaksi ja puu / marjat kasvoivat kuin ”pöljät”. Metsällä siellä kulkeminen oli työlästä, mutta marjastaminen helppoa.

    Rukopiikki 6.9.2025, 14:19

    Kylvettyjä aurausalueita. Istutetuissa samaa vikaa. Äärimmäisen levoton kasvupaikka on aurauspalte jossa sammalet, juuret ja kuntat lahoo ja toiselta puolen palte avoin ja toisella puolella oja. Painuu miten sattuu ja toisista kohti paljon. Ei siinä voi puu suoraan kehittyä. Nuita aurausalueita täällä riittää, rumia metsiä.

    Rukopiikki 6.9.2025, 14:23

    Onhan siinä lantaa kun kaikki törky äkkiä lahoaa. Se on 30 vuodessa syöty. Samalla on syöty tuhansien vuosien aikana metsään kertynyt lanta. Maa on jatkossa sitten köyhempää.

    Rukopiikki 6.9.2025, 14:30

    Syvään auraukseen olen istuttanut pottitaimia, nyt viime aikoina on vissiin vanhan kansan aurat jo hylätty ja jälki hieman matalampi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.9.2025, 15:19

    Maan lanta on siirtynyt puustoon, josta se palaa maahan karikkeena ja juurina. Ravinteet kiertävät eikä hakkuiden mukana poistu mahdottomia määriä, ellei korjata kokopuuna eli viedä latvuksia ja kantoja pois. Tuhkana ravinteet voidaan palauttaa. Sateen mukana tulee typpilannoitetta joka vuosi.

    Rukopiikki 6.9.2025, 15:30

    Kuinka paljon hajoamistuotteita vajoaa syvälle maahan puiden ulottumattomiin kun kuntta lahoaa nopeaa. Minun mielestä yksi aurauksen ongelma on se että ravinteita on paljon käytössä kun puusto on pientä eikä sitten enää kun se on isompaa ja puusto voisi sen tehokkaammin käyttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.9.2025, 16:29

    Kyllä jonkin verran ravinteita huuhtoutuu uudistusalalta pois, mutta ei ymmärtääkseni niin suuria määriä että kasvupaikka köyhtyisi.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 116)
1 2 3 … 10 11 12