› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Lähetetty: 28.8.2025, 06:15

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 28.8.2025, 10:55

    Mustikka kasvaa kohtalaisen kuivallakin maalla. Joskus sieltä saa hyvänkin sadon, ilmeisesti valon määrä saa mustikan viihtymään. Kuva näyttää kuitenkin siltä, että maaperä on suht karkeaa ja siten kuivaa ja karua eli paukut ei riitä kuusikon kasvattamiseen.

    Tosiaan usein tasarakenteiset metsän muutamalla alikasvoskuusella nimetään jk:ksi. Harventeleehan tuota hetken, mutta mitä uusi sertifikaatti mahtaa sanoa, kun tulee avohakkuun aika. Varmaan jokin poikkeuspykälä sieltä löytyy, jolla uudistaminen sallitaan. Tai sitten siemenpuuasentoa ei lasketa avohakkuuksi.

    Panu Panu 28.8.2025, 11:10

    Vedetään vaan tarpeeksi harvaksi eli alle lakirajan mutta jätetään vähän enemmän kuin normi siemenpuuhakkuussa, esim 150/ha niin ei voi syyttää avohakkuusta. Yhtä tällaista seurailen aina kun ajan ohi, nyt on pohja täynnä lehtipuuta, pääasiassa koivua.

    Nostokoukku 28.8.2025, 11:26

    Eikös se jk-kasvatus puhdasverisimmillään ollut vielä kymmenkunta vuotta sitten lähes laitonta? En muista tarkasti, kun olen aina työskennellyt jaksottaisen parissa enkä ole päässyt tutustumaan tähän vaihtoehtoon. Eikä ole kiinnostanutkaan. Mutta eikös muutama omapäisin metsänomistaja tätä yrittänyt harjoittaa ja saikin oikeuden päätöksellä paitsiomaalin. Eli jostain on lähdettävä liikkeelle. Jos ei ole muuta tarjolla, niin sitten jaksottaisen kasvatuksen metsistä. Niiden sekasikiöiden tuloksista ei nyt voi oikein mittavia tuloksia vetää. Kun eivät vielä ole kumpaakaan, ei jatkuvan eikä sen pare.min jaksottaisen kasvatuksen puustoja.

    Rukopiikki 28.8.2025, 11:42

    Lapissa mustikka on kuivahkojen kankaiden tyyppivarpu. Kuivillakin kankailla esiintyy. Mitä pohjoisemmas suomessa mennään sitä ”kuivemmalla” paikalla mustikka kasvaa.

    Toisaalta kuusella ei ole samalla tavalla pohjoisessa kuivuusongelmaa eikä ole kirjanpainajaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.8.2025, 11:52

    Tuli mieleen kun Jovain miettii toistuvasti että miksi jaksollinen ja jatkuva eivät sovi samaan metsään. No siellähän ne nyt ovat yhdessä ja samassa metsässä, kun jaksollisia metsiä siirretään jatkuvaan kasvatukseen.

    Tuo paitsiomaali-vertaus oli naseva!

    Panu Panu 28.8.2025, 12:43

    Kyllä minulla on ostopalstalla ihan jatkuvan kasvatuksen näköinen kuvio. Se ei vaan ehkä ole niin kaunista katseltavaa. Puuta on kaikenkokoista taimesta isoon puuhun.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 28.8.2025, 13:53

    Päätehakkautimme neljän (4) hehtaarin luontaisesti taimettuneen kuvion 2003, jonka kehitystä olin seurannut ensiharvennusvaiheesta lähtien (ensiharvensimme itse). Istutimme siihen mäntyä ja kuusta, paikoitellen kylvimme mäntyä ja rauduskoivua. Viime talvena tuon uudistamisen ensiharvennus (20 vuotta uudistamisesta). Mäntyiset kohdat harvennettiin männiköiksi, kaikkialle muualle jätimme 1200 kuitukuusta hehtaarille, joiden päälle 800/ha puolet pidempiä rauduksia. Koivua oli ilmestynyt koko alalle. Hirvet söivät paikoin kaikki männyt, rauduskoivua oli luokkaa 10000 tainta/ha. Taimikonhoito oli jatkuvaa hirvien takia.

    Päätehakkuussa kuuset olivat luokkaa 1000 litraa, männyt luokkaa 2000 litraa, koivut myös luokkaa 2000 litraa. Kuusesta saimme tuolloin 49,50/kiinto, männystä 70/kiinto (tyvipölkyistä, muista 49,50), tyvikoivuista 70/kiinto.

    Oma käytännon kokemus: mitä rehevämpi maa männyllä, sitä parempi tuotto.

     

    isaskar keturi 28.8.2025, 15:05

    Niin sehän on harhaluulo, että mänty kaipaisi karua kasvupaikkaa. Kaikki kasvi kasvavat paremmin ravinteikkaalla alustalla. Karulla paikalla vain ei pärjää yhtä hyvin muut puut ja karummilla pohjilla laadukkaan männyn kasvatus on helpompaa.

    Antonin kuvaama tilanne on varsin tyypillinen omissa metsissä ja se on sitä, mistä Annika Kangas on kirjoittanut. Sekametsän sijaan voidaan kasvattaa pienipiirteisesti vaihtelevia ryhmittäisiä metsiä. Itse juuri harventelin viime talvena alueen, jossa oli lähes tukkikokoisten kuusien laikkuja, puhtaita koivikoita, puhtaita männiköitä ja näiden kaikkien sekoituksia n. 2,5 hehtaarin alalla. Osa juuri ja juuri kuitupuun koossa (1-2kpl 3 metristä). Olin oikein tyytyväinen lopputulokseen. Vanha puustoinen ojitusalue, jolle oli jäänyt edellisestä sukupolvesta yksi jättikokoinen kuusi, joka vielä pystyssä. Varmaan maapohjasta johtuen muodostunut ryhmittäinen puusto.

    Visakallo Visakallo 28.8.2025, 15:50

    Jospa nyt kuitenkin yritettäisiin käyttää ne rehevimmät ja kosteammat maapohjat koivuille ja kuusille ja ne kuivemmat ja karummat pohjat niille männyille. Menneitten aikojen räkämännikköjä tuskin kenelläkään on ikävä. Toki männynkin viljelyaineisto on nyt paljon jalostetumpaa kuin silloin, eikä siemenkäpyjä kerätä pellonlaitapuista niin kuin silloin ”vanhaan hyvään aikaan”.

    arto arto 28.8.2025, 17:44

    Nyt raivailen kuviota joka istutettu kuuselle tullut luontaisesti mäntyä kuuset 2.5 m männyt 3m mo toivoi että mäntyä suositaan joutuu kuusen poistamaan jos vierekäin kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3