Keskustelut Metsänhoito Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)
  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

  • mehtäukko

    Hyvä. Mehtäukko on tehnyt viisinumeroisesti puukauppoja ja korjannut kuusinumeroisesti. Joku kuva on luonnollisesti muodostunut pelin hengestä vai eikö?

    ”Lypsävän lehmän” vertaus sopii asiaan hyvin. Kun kasvatat sen alusta asti poikivaksi ja vasta muutamana vuonna parhaiten tuottavaksi, eihän sen lopetus edes kasvatuksen nollaamiseksi voi olla järkevää? Samoin on tukilla: yksi hoikka pituus ja pinoon. Ei hitossa muutoin kuin tuho,tauti tai laatu on perusteltua pitkässä juoksussa.

    Perko

    Näyttää joiltain unohtuneen puunmyynnissä ”äänetönyhtiökumppani”. HÄN  ei hikoile metsässä  mutta hakee puhtaana päältä kolmasosan myyntitulosta.    Perin harva saa saman edes kolmasosaa siitä  mitä kumppani vie.  Noissa ihmeitätekevissä sijoitus laskelmissa esiintyy pahanlainen virhe kun unohtaa kumppanin!   Valtionmetsän tuotossa samaa ei ole.

    dessa

    Mites muuten JK:ssa käsitellään VT kuusikkoa siten että tuotto on hyvä ja eri-ikäisrakenne alkaa syntyä ?

    Visakallo Visakallo

    Noista Perkon jutuista on saanut sen käsityksen, ettei jk-metsistä hakatuista puista menisikään veroa, ja jk-metsän omistajaksikin voisi tulla ilman kuluja! Perko on kyllä itseoikeutetusti palstan satusetä/-täti!

    Rukopiikki

    Pohjoisen mustikka-variksenmarja tyypin kuivahkoilla kankailla kuusen kasvu näytää viime aikoina parantuneen.

    Panu Panu

    @Rippe on asian ytimessä. 40-vuotiaassa metsässä voi kuitenkin olla hyvä pääoman tuotto%, koska tukkia syntyy kohisten. Tämä tietysti edellyttää hyvälaatuista harvennettua metsää.

    Avohakkaamalla nollataan riski, joka liittyi kasvaviin puihin ja samalla järjestetään itselle uusi, todennäköisesti isompi riski eli uudistamisen onnistuminen. Puulajista riippuen tulos nähdään ehkä vasta noin 6m pitkässä taimikossa kun koivut ja männyt ovat liian isoja hirville. Lumituhoja voi tulla sen jälkeenkin.

    Gla Gla

    Teoriassa noin, käytännössä ei.

    Hyvin yksinkertainen laskelma: 40 vuotias kuvio, 200m3/ha puuta. Keskihinnalla 40 €/m3 saadaan tuloja 8000€. Hehtaari sekalaista metsää maksaa 2000 € (80 m3/ha). Hakkaamalla hehtaarin, voi sinulla olla 3 hehtaaria kasvavaa metsää, ja vielä se hakatun metsän paikalle tehty taimikkokin.

    Tulot 8000 €, mutta tuohan ei ole tuotto. Sitä rasittaa uudistamisen kulut yms. kulut. Eihän ole kestävää metsätaloutta ottaa rahaa ulos kohteesta, joka ei ole ehtinyt tuottaa ja sijoittaa sitä muualle, joka ei sekään ehdi tuottaa, kun rahat jo pitää sijoittaa taas tuottamattomasta kohteesta paremmin tuottavaan.

    Toinen juttu on se, että kasvavaa sekalaista metsää 80 m3/ha ei saa 2000 eurolla ainakaan etelästä.  Hinta on herkästi tuplat. Ja kun hoito aiheuttaa vielä kuluja, ei meillä todellakaan ole 4 ha tuottavaa metsää.

    Rippe

    Huonohkosti hoidettuja metsätiloja myydään noin 20-30 €/m3. Laskelmani on luonnollisesti karkea. Tuloja 8000€, uudistamiseen 1000€ ja veroihin 1000€. Jää 6000€. Hehtaarihinnalla 2000€ saadaan siis kolme hehtaaria kasvavaa metsää. Tässä ”kasvavassa” voi sitten olla mitä tahansa ryteikköä, ja hakkuuasennossa ei oletettavasti juurikaan mitään.

    Metsän uudistamisen riski on todellinen, ja sitä en ollut huomioinut. Viime viikonloppuna käveleskelin ostomielessä eräällä palstalla. Olin varovaisen innostunut eräästä kuviosta, kun ilmoitettiin ”25v taimikko.” Tämä taimikko oli ihan paskaa. Hirvien syömää kauttaaltaan, ja hyviä puita sai hakemalla hakea. Paikoitellen epämääräisiä tiheikköjä. Tätä taimikkoa ovat hoitaneet ainoastaan hirvet. Lähinnä tulee huonolle tuulelle, kun sellaisella palstalla käveleskelee, eikä herättänyt minkäänlaista omistamisen halua. Voisin laittaa kuvia tästä…

    Iso argumenttini ”keskenkasvuisen metsän” hakkaamiselle on avohakkuuun korkeammat kantohinnat. Tukkipuun kasvu on toki arvokkaampaa, mutta kasvuvolyymi kyllä taantuu metsän ikääntyessä. 30-40 vuotiaat kuvioni ovat kiivaimmassa kasvuiässä, noin 10 m3/ha. Havaintoni mukaan tukkipuuasennossa olevan metsän kasvu on alle puolet tästä.

    Ajattelen niin, että mieluummin omistan 4 hehtaaria sekalaista metsää, vaikka sitten osa olisi aukkoakin, kuin 1 hehtaarin komeaa metsää. Näiden palstojen arvo voi olla sama, mutta kasvu ei. Tämä vallankin sen vuoksi, että komeassa tukkimetsässä ei ole meikäläiselle mitään tekemistä. Sekalaisessa (nuoressa) metsässä sen sijaan löytyy puuhaa raivaussahurille.

    Sinänsä, nämä mielipiteeni saattavat muuttua. Kuten eräs ystäväni sanoi, että ”hänelle on aivan sama mitä siellä metsässä kasvaa, pääasia että kasvaa”. Olen vähän samaa mieltä.

    Kokenut kaiken tietää

    Sitten kun niitä metsiä on satoja hehtaareja, niin mukava olla sellainenkin kuvio joukossa, jota ei ole parin vuoden sisällä tarvinnut raivata tai istuttaa, eikä parin vuoden sisällä tarvitsekaan. Jos siellä on n 250 mottia 40-50 vuotiasta tervettä puustoa, kyllä se kasvu yleensä vielä on hyvää moteissakin, euroissa vielä enemmän. Avohakkuu, jossa korjataan reilusti alle 300 mottia alle 300 litraisia puita, ei yleensä montaakaan euroa ole parempi hinnaltaan, kuin harvennus, jossa otetaan yli 500 litraisia runkoja yli 100 kuutiota.  Jos haluaa esim elää 200 metsähehtaarin kasvulla, eikä usko noihin vaihtoehtosijoituksiin ( ei ole muuten järin kovat tuotot ollut monessakaan viime vuosina), eikä metsääkään ole sopivasti hankittavissa ( on järkyttävissä hinnoissa), niin silloin voi itse miettiä, miten sitä metsää pitää hakata. Niillä kasvuprosenteilla ei kaupasta edelleenkään saa mitään, euroilla ostetaan.

    mehtäukko

    ”..Havaintoni mukaan tukkipuuasennossa olevan metsän kasvu on alle puolet tästä…”    No sitten on vikaa muutenkin. Kun 40- vuotisessa laadukkaassa vaikkapa pylväsmännikössä kaikki kasvu on tukki- arvokasvua, kyllä omalla kohdalla peli on ollut aivan selvä. Kuvioitten vuorottaiset kypsymiset täyskasvuisina korjuisiin taas mahdollistaa isot mottimäärät arvokkainta ptl. Siihen on helppo pyrkiä, mutta kuusikot väärällä maapohjalla ei palvele tätä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)