Kuusikot väärällä maapohjalla

Ei se ” vaihto” kyllä pelitä. Uuden metsäpalstan ostaja kyllä usein joutuu rankasti työllistetyksi rästikohteiden kunnostuksessa ja hetimmiten ostosta.

Pitää myös osata arvottaa metsänomistajan aika. Onko se tuottavimmillaan, kun käyttää rästikohteen kunnostukseen 0,1-0,2 ha/työpäivä + matkat ja raivurin bensat yms. kulut vai löytyykö tuottavampiakin tapoja käyttää omaa aikaa. Riippumatta siitä, minkä hinnan omalle työlle antaa.

Lainaan tätä viestiketjua kun aihepiiri vähän sitä sivuaa. Nyt kesällä tein paikkausistutusta kuusentaimilla. Taimet ovat lähteneet muuten hyvin kasvuun, mutta väri on niissä vaalean vihreä. Onko tuo vaaleus normaalia vai kertooko jostain ongelmasta? Pari vuotta sitten samalle aukolle laitetut kuusen taimet ovat hyvässä kasvussa ja normaalin värisiä.

Aukolle oli pari vuotta sitten istutettu männyntaimia mutta jotkin tuholaiset olivat napsineet männyntaimista latvat, ja hirviäkin on runsaasti niin usko mäntyen selviytymiseen loppui. Tämän vuoksi paikattiin kuusen taimilla.

Tässäpä kommentteja:

– 2000 €/ha alueella on jo poroja. Hirvistä kuitenkin todellista riesaa. Nyt tutkailen palstaa, jonka pyyntihinta on 2100 €/ha metsämaalle. Puustolle laskettuna hintaa on 27 €/m3. Kasvua 3,4 m3/ha. Riesaksi saisi myös talon…

– Usein sanotaan, että toisen romu on toisen aarre. Tai toisaalta, esimerkiksi pörssissä koko ajan on samanverran ostajia ja myyjiä, eli ilmeisen vastakkaisilla näkemyksillä ollaan liikkeellä. Teoreettisessa esimerkissäni vaihtoehdot, hehtaarille laskettuna:

1) 200m3 alaharvennuksella tuo nettotuloa noin 1300 €, ja jäljelle jää kasvatettavaa puustoa noin 140 m3. Tätä kasvatellaan esim 15-20 vuotta seuraavaan harvennukseen. Saadulla myyntitulolla saadaan ostetuksi noin 0,7 ha metsää, jonka puusto on 75 m3/ha. Omistetaan siis kokonaisuudessaan 1 ha järeytettävää metsää ja 0,7 ha sekalaista metsää, yhteensä näissä on puustoa 215 m3. Metsämaan kasvulla 4 m3/ha, kasvaa puusto kokonaisuudessaan noin 7 m3 /vuosi.

2) 200m3 hakataan paljaaksi, ja uudistetaan. Tästä jää noin 6000 € uuden palstan ostoon. Tällä saadaan noin 3 ha ”sekalaista metsää”, joissa puustoa on yhteensä 220 m3. Omistetaan siis kokonaisuudessaan 4 hehtaaria metsämaata, josta 1 ha on perustettu taimikko ja 3 ha sekalaista metsikköä.  Metsämaan kasvulla 4 m3/ha kasvaa puusto kokonaisuudessaan 12m3/ha, ja tulevaisuudessa tulee myös taimikko tähän mukaan, jolloin kasvua on 16 m3/ha.

Itse valitsisin näistä vaihtoehdon 2).

Tämä on kuitenkin kohdaltani lähinnä teoreettista pohdiskelua, sillä lainsäädäntö Ruotsissa lähtökohtaisesti määrää päätehakkuulle suojaiän. En myöskään koe tarpeelliseksi puolustella omia näkemyksiäni mitenkään erityisen kiihkoisasti. Näin olen näiden numeroiden pohjalta laskeskellut.

Havaintoni metsänomistuksesta kuitenkin on, että päätöksentekoja usein ohjaa monet muut asiat, kuin looginen numeroiden analysointi. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että laskelmissa on hirveän vaikeasti huomioitavia muuttujia, ja aikajanat ovat pitkiä. En väitä, että omat olettamukseni olisivat erityisen oikeita.

On selvää, että omalle työlle pitäisi laskea hinta. En ole sitä tehnyt. Toisaalta, hankkimalla ”remontoitavia” palstoja, voi omalla työllä vaikuttaa siihen, miltä metsä näyttää. Ja oletettavasti tämä työ lisää palstan arvoa. Ensiharvennuksen jälkeinen metsä on tietysti parhaimmillaan komeaa katseltavaa, mutta omien toimenpiteiden vaikutusta siinä ei juuri pääse näkemään, ja sikäli se on mielenkiinnotonta. Kunhan katselee puiden järeytymistä. Ymmärrän että se voi myös olla tavoitetila…:-)

Kuka tekee mitenkin, mutta Rippen lukemat 30-40-50-% suurempina tekee mielekkyyden. Lähtövauhti rahoittaen+ omat, ja toiminta kerkiää kehittyä osaksi elinkeinoa. Ja kuusikot ei saa olla väärällä maapohjalla…!