› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 117)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12

  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Lähetetty: 28.8.2025, 06:15

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jaaltoila jaaltoila 3.9.2025, 20:28

    Täällä Uudellamaalla kuusta on istutettu paljon väärille mailletiuhan hirvieläinkannan vuoksi. Liian karuille maille, mutta sitäkin paljon isompi vahinko tulee, kun  viljaville tyvilahosienen saastuttamille maille on viljelty kuusta.

    Kuusen taimi nousee kyllä nopeasti, mutta hieno alkukasvu valuu hukkaan, kun lahottajat alkavat nousta tyvestä ylös — asia kyllä valkenee lähimmän 15–25 vuoden aikana katkerasti. Mutta kalliiksihan se olisi tullut kasvattaa hirville raudusta, haapaa tai tammeakin. Leikki menee leivän ohi Suomessa!

    Kokenut kaiken tietää 4.9.2025, 03:27

    Itsellä on juuri tulossa tuollainen nyt uudistusvuoroon, ja liian rehevää männylle, yli 300 mottia 2000 motista oli lahoa. Kannot nostetaan. On hirvien laidunta kesät talvet. Kuinka pahasti se laho oikeasti seuraaviin kuusiin iskee, jos vaikka 1000/ ha istuttaa? Onko tutkimustuloksia? Alikasvosta ei ollut, niin siitä ei metsää tehdä. Koivua ajattelin, mutta pitäisi aidata…

    mehtäukko 4.9.2025, 06:11

    Koivua kyllä. Ja aitausta varten vaikka kaivurilla tasaus, että saa pelit ja tarpeet laidalleen. Eihän se niin paljoa maksa kuin juurikäävälle kokonaan tyhjä työ.

    Visakallo Visakallo 4.9.2025, 06:13

    Itselläni oli myös ensin ajatus laittaa kannonnostoalueelle kuusta kuusen jälkeen, mutta luovuin siitä ja päädyin koivun istutukseen ja alueen aitaamiseen. Kantojen nostokaan kun ei valitettavasti ole tae uuden sukupolven kuusien terveenä pysymisestä. Koivut kasvavat pituutta metrin vuodessa, joten aitausaika jää vain 4-5 vuoteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2025, 09:31

    Luonnonvarakeskus: ”nuoret männyt saattavat saada tartunnan kasvaessaan tautipesäkkeissä, jolloin niihin kehittyy tyvitervastauti. Lehtipuihin kuusenjuurikääpä ei tartu.”

    http://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsatuhot/metsatuhonaiheuttajat/taudit/kuusentyvilaho

    Olettaen että ”Kokeneen” laho oli kuusenjuurikäävän aiheuttama, kuusta kannattaisi välttää uudistamisessa ja pitää se poissa taimikosta. (Muitakin mahdollisia lahottajia on, esimerkiksi mesisieni.) Lehtikuusi ei sovellu vaihtoehdoksi. Vaikka lahoa ei ollut kuin 15 % tilavuudesta, seuraavassa sukupolvessa voi olla enemmän, jos sen antaa levitä. Mäntykään ei siis ole tutkijoiden mukaan täysin turvassa, mutta toisaalta lahon vähäisyys antaa toiveita että se voisi säilyä terveenäkin. Mäntyä voi kasvattaa rehevälläkin kasvupaikalla, jos huolehtii että tiheys on alussa suuri, ja tämä auttaa hirviriskiä vastaan myös.

    Harkitsisin aitausta jos alue istutetaan, sillä säästyisi harmeilta ja työltä myöhemmin. Suositeltavin uudistustapa saattaisi kuitenkin olla koivun ja männyn kylvö, jota varten riittävä muokkaus saadaan kantojen nostosta. Koivua jos on, sitä saa luontaisesti reunametsästäkin.

    Lisää aiheesta Metsätieteen Aikakauskirjassa:

    Tuula Piri. 2014. Juurikääpä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa – riskit ja torjunta.

    Timo Möykkynen, Timo Pukkala. 2007. Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan.

     

    mehtäukko 4.9.2025, 10:05

    ”..Suositeltavin uudistustapa saattaisi kuitenkin olla luontainen uudistaminen tai kylvö, jota varten riittävä muokkaus saadaan kantojen nostosta..”

    Kokeneen ”liian rehevää” aikaan saa niin kovan roinatyömaan ja onnistumisen riskin siemenestä, että eikö se ole suoraan toivoton tapaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2025, 10:13

    Voi olla noinkin mehtäukko, mutta joku riski tässä on vain valittava. Sekin itkettää jos aita menee nurin ja hirvet rynnivät sisään popsimaan istutustaimet.

    Gla Gla 4.9.2025, 10:19

    Se tiedetään, että juurikääpä ei poistu kantojen nostolla. Juurikäävän häviäminenhän perustuu kantojen ja juuriston lahoamiseen ja nostossa maasta häviää suurin osa järeimmästä eli hitaimmin lahoavasta osuudesta. Ei kuitenkaan kaikki tartunnan saaneet osat. Nostossa myllätään maata niin tehokkaasti, että juurikääpä saattaa levitä alueella, toisaalta puhdistuminen nopeutuu, kun jäljelle jää pääasiassa pienikokoisempaa tavaraa. Tällöin voisi ajatella niin, että uudistaa alan koivulle ja antaa luontaisen alikasvoskuusikon tulla myöhemmin alle. Kuusten raivauksesta kannattaa huolehtia, koska tiheät tuppaat levittää tauteja tehokkaasti.

    Tutkimuksista ei saa tälle kasvatusmallille tukea, toisaalta ei sitä missään vääräksikään osoiteta.

    Uudistaminen kuuselle normaalia harvempaan asentoon ei minusta ole ratkaisu. Jos kuusta pitää istuttaa, silloin ilman kantojen nostoa ja sekametsä, jossa kuusen osuus on selvästi alle puolet. Huono puoli on se, että tämäkään ei mahdollista juurikäävän häviämistä kuviolta, mutta vahingot pysyy ehkä siedettävinä.

    mehtäukko 4.9.2025, 10:28

    Kun jo toteutunut…”yli 300 mottia 2000 motista oli lahoa…” eli yli 15%  tai 7-osa, miksi ottaa tietoista riskiä??

    Nostokoukku 4.9.2025, 10:39

    Vaikea on juurikääpää karkuun päästä. Yksi itiöemä tuottaa +5 asteen lämpötilassa jopa yli miljardi itiöitä päivässä. Nämä saattavat levitä tuulen mukana satoja kilometrejä. Myös kovakuoriaisista on tavattu elinkelpoisia juurikääpäitiöitä. Aina tahtoo metsään jäädä kolhiintuneita runkoja ja juuria sen verran, että juurikäävälle löytyy koti.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 117)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12