Keskustelut Metsänhoito Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 116)
  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

  • Gla Gla

    Kyse onkin rajoittamisesta, ei täydellisestä estämisestä.

    Jossain metsätieteen aikakauskirjassa olleen artikkelin mukaan nyrkkisääntönä voi käyttää, että lahokuusikon uudistaminen kuuselle tuottaa seuraavassa sukupolvessa 1,5-kertaisen määrän lahoa. Eli tällainen kohde on todellakin väärä maapohja kuusikolle, eikä sitä mikään kikkailu nopealla kasvatuksella tms. poppakonsteilla pelasta. Puun kasvun nopeutuessa myös lahon eteneminen nopeutuu. Kuuset eivät siis kasva laholta karkuun, kun saavat tartunnan edellisen sukupolven saastuttamasta maaperästä.

    Tricon dronelevitystä Metsälehden artikkelin mukaan tutkitaan parhaillaan (vai oltiinko tutkimusta aloittamassa). Jos tämä osoittautuu toimivaksi menetelmäksi ja koko kuvion ruiskutus saadaan luvalliseksi, se edistää merkittävästi koivun viljelymahdollisuuksia lahokuusikoiden jälkeen. Johan Metsälehden kokeessa, joka osoittautui laittomaksi, Tricon ruiskutus moottoriruiskulla vaikutti toimivalta.

     

    mehtäukko

    Kun kyseessä ei ole ”meidän metsät”, metsänomistajalla on epäilemättä oikeus torjua parhaaksi katsomallaan tavalla tuho-elukkain temput. Valtio kustantanee Tricon…

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Valtion pitäisi automaattisesti ruiskuttaa Tricolla kaikki taimikot. Lentolevitys on tehokkain.

    Kokenut kaiken tietää

    Ei se männyn kasvatus rehevällä ongelma ole, vaan alkuun saaminen. Viimeksi istutin 2500, kylvin vähän lisäksi, ja jätin siemenpuita. Kasvillisuus ja siinä viihtyvät myyrät hoiteli ylitiheyden alkuunsa, ja loput menee varmaan hirvien suuhun. Laitan koivua, aitaan ja trikoa puhallinruiskulla, ammun hirviäkin. Ei kai siinä muu auta.

    mehtäukko

    Nimenomaan alkuun saaminen ja sen nujakat.

    Meillä on pylväsleimikon kaistalehakkuuna yksi sarka kuvion eteläreunassa. Alinna lajittunut hieno hieta, päällä 30 cm turvekerros. Siihen on iskeytynyt 30 tuhatta/ ha onkivapahies. Sen vesomisen estämiseksi mietin konstin: hakkuun yhteydessä ne kitketäään motolla juurineen kenttään.

    leku

    Onko AJ:lä tarkkaa tutkimustietoa lekun laho alttiudesta, 2000- luvun alussa yritin etsiä tietoa asiasta enkä löytänyt kuin mutu tietoa ja mainintoja, olisiko nyt tullut oikeita tutkimuksia? omat kokemukset sekä silloinen tieto oli että männyn tyvitervastauti iskee lekuun kuusen ei.

    Täällä alueella pystyi vielä 20 vuotta sitten vaihtamaan puulajin ilman sorkkaeläintuhoja, metsästäjät tekivät enemmän tuhoja taimikossa mitä elukat (oi niitä hyviä aikoja).

    täällä pahimmat laho keskittymät savisilla hiesumoreeni mailla, ne pysyvät sulina pitkään ja kosteina, koska peruskallio suht pinnassa sekä tiiviitä savi kerrostumia seassa. jäätyvät harvoin kunnolla. eli maa sekä juuret liikkuvat ja kokoajan hieno juuret katkeilevat, itse nyt uudistanut alueet kunnon naveroinnilla, jotta saadaan maan routiminen pois, vaikkei olisi mitään tarvetta muuten. Katsotaan tulevaisuudessa onko vaikusta.  Se aitaaminen,  aineiden levittely sekä ruokintapaikkojen pois saanti rajalta ei ole vaihtoehto, olen nyt uudistanut tietoisesti kuuselle ja hoitotoimenpiteet tähtää 45-50 v kierto-aikaan, katsotaan sitten mikä tilanne.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Koivun ja muidenkin lehtipuiden osuutta nostetaan nyt tietoisesti ja ohjatusti Suomen metsissä. Olemme siinä mielessä uudessa tilanteessa, että lehtipuutaimikoiden totaalituhot ovat väistämättömiä ilman tehokkaita torjuntakeinoja. Jesse on ollut taimikoiden aitaamisen pioneeri tällä palstalla. Olen pahoillani, että hän sai tästä toiminnasta osakseen aivan aiheetonta viisastelua, johon taisin itsekin ajoittain osallistua. Kovasti toivoisin Jesseä palaamaan palstalle antamaan meille käytännön vinkkejä erityisesti taimikoiden aitaamisesta.

    mehtäukko

    Mietoa on olleet haapa-aitauksien viisastelut, ja Jessen aika kuluu kertomiensa  risuläjien kasailuissa rattorikärrillään…

    Gla Gla

    Pioneerityö ei yleensä ole kannattavaa ja siksi itse en peräänny yhtään kommenteistani. Metsätalous ei kestä tuollaista kustannustekijää. Mutta kun toistaiseksi ei ole vaihtoehtoja (taimikon syöttäminen elukoille ei sellainen ole),  tarkoittaa se joko omatoimisen eli nollahintaisen työmäärän kasvua tai laskentakoron pudottamista. Olihan täällä jo esitetty, että kun hakkaa metsät 03 vaiheessa, voi ostaa lisää taimikkoa hoidettavaksi ja näin kolminkertaista metsämaan pinta-alan. Ei se kovin kriittistä tarkastelua kestä, mutta ehkä metsätalous tätä Suomessa on.

    mehtäukko

    Ei kestä minkäänlaista kestävyystarkastelua. Mutta silläpä tämä keskustelupalsta voi herättää tuoreen metsänomistajan unestaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 116)