Keskustelut Metsänhoito Kuusikot väärällä maapohjalla

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 116)
  • Kuusikot väärällä maapohjalla

    Metsälehdessä 15/2025 on juttu nuorten kuusikoiden kasvun taantumisesta. Se kannattaa lukea tarkasti, ennen kuin tekee kohdallaan päätöksiä uudistamisen puulajista. Aikoinaan istutettiin mäntyä liian reheville maapojille, kuusia on vastaavasti jo kymmenet vuodet istutettu liian kuiville ja karuille kasvupaikoille, joissa mänty puolestaan menestyisi erinomaisesti.

  • Kokenut kaiken tietää

    Kyllä joskus kannattaa 03 hakata, ennen kuin hyvin kasvava 04. Kannattaa metsäänkin mennä ennen kuin tekee niitä hakkuupäätöksiä.

    Gla Gla

    Olen itsekin hakannut pystyyn lahoavan 03:n, mutta nyt ei ollut siitä kyse. Nyt hakattiin hyvässä arvokasvuvaiheessa oleva kuusikko, jotta saatiin 8000 e rahaa ja jolla voi ostaa 3 ha rästikohteen.

    Rippe

    Näin laskeskelin. Puhtaasti numeromatematiikalla.

    Kukaan tuntemistani perintömetsänomistajista ei ole koskaan puhunut prosenteista.

    Metsämatematiikka on tietysti siinä mielessä vaikeaa, että annettavat lähtöarvot ovat niin epävarmoja. Ajat ovat pitkiä, paljon voi tapahtua matkan varrella.

    Hyvää asiassa on se, että kaikki metsänhoitomallit antavat suhteellisen vertailukelpoisen tuloksen, ja lopulliset tulokset voivat hyvinkin mahtua laskelmien virhehajonnan sisään.

    Nykyarvot laskettu 4%:n korolla:

    1) Avohakku heti, 9800 €

    2) Alaharvennus 30% ja päätehakkuu 15 kuluttua: 7600 €

    3) Yläharvennus 50% ja päätehakkuu 20v kuluttua: 8600 €

    4) Alaharvennus 30% + Alaharvennus 30% ja päätehakkuu 30v kuluttua: 6200 €

     

    Näkemykseni mukaan kunnon tukista pitäisi maksaa selkeästi kovempi hinta, jotta sitä olisi mielekästä kasvattaa yli 80 vuotta. Näin voi toki tulevaisuudessa olla, ja se saattaa olla jopa todennäköistä. Jos haluaa tehdä vaikkapa hirsitalon, ei tukin hinnalla 300 €/m3 tai 100 €/m3 ole kovin merkittävää vaikutusta talon loppuhintaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paraneeko Rippe taloustilanteesi, jos avohakkaat ja ostat saadulla rahalla taimikoita, joista ei tule kovin paljon euroja per vuosi per hehtaari?

    Päätehakkuun ajankohtaa voi haarukoida myös suhteellisen arvokasvun avulla, eli kuinka paljon euroja metsikkö kasvaa nyt per metsikön arvo ja tämä prosentteina. Jos saat pankista metsän ostoon lainaa pienemmällä korolla kuin on tuo arvokasvu, voi kannattaa ostaa lisämetsä tai jokin muu kohde lainarahalla eikä avohakata vielä.

    Vaikeinta tässä on kasvun arviointi, jonka avuksi tarvitaan luston paksuus keskimääräisestä puusta. Tai puun paksuuden mittaus mittasaksilla tai mittanauhalla muutamana vuonna peräkkäin. Tapio Haarlaa teki tätä yhdellä videollaan juutuubissa.

    Nostokoukku

    Joskus kannattaa hakata huono 02 ennenkuin kasvava 04. On mielenkiintoista nähdä mitä valtio alkaa tekemään surkeiden 02 kehitysluokkaa lähestyvien liian karulla kasvupaikalla kasvavien viljelykuusikoittensa kanssa. Hehtaari siellä, toinen täällä ei paljon hetkauta, mutta valtiolla näitä on suuria määriä ja isoja kuvioita. Eiköhän vuosi vuodelta kasvavat tulostavoitteet ratkaise näiden kohtalon.

    mehtäukko

    Kun esim.kuusikko on tervettä, laadukasta ja iältään kasvavaa, ja metsiä jos on omistuksessa vaikkapa 200 ha ja yli sopivin kl:n, ei keskenkasvuisen kuvion kaatamista tarvitse himoita. Kyllä tähdellisempää tekemistä on muutakin.

    Mh listii ne kitukuusikot yhden tukin saavutettuna kenttään.

    Nostokoukku

    Entäs jos kuusikko ei vaikuta mitenkään terveeltä ( kellertävää hassia ) ,laatu on mitä sattuu ( oksaista, ranganvaihtoja ), on iältään kasvavaa ( 38 vuotta) mutta ei vain kasva. Tuollaista, nyt 38 kasvukautta takana, olevaa kuusikkoa olen seurannut. Osa puista alkaa olla kohta ainespuun mitoissa, mutta ei puoletkaan. Seassa on mukaan väkisin tulleita luontaisesti syntyneitä mäntyjä, joista mittojensa puolesta saisi jo tyvitukin. Kannattaako odottaa muuta puuhastellen vielä 40 vuotta, että viljelykuusikko kasvaa yhden minimityvitukin mittoihin? Luultavasti noistakin minimitukeista puolet on jo siinä vaiheessa lahoja. Jos puusto olisi minun, aloittaisin alusta ja vaihtaisin puulajin. 40 vuoden kuluttua paikalla olisi jo muutama vuosi aikaisemmin ensiharvennettu hyvin kasvava männikkö, ei lahon vaivaama ”varoituskuusikko”.

    Rukopiikki

    Eikös tuommoselle ja monelle muulle karulla maalla olevalle nuorelle kuusikolle ole parein päräyttää kunnolla apulantaa.

    Jalmari Kolu

    Itselläni 60-vuotiaita kuusikoita. d 1,3 nyt 24-28 cm ja pituutta 22-24 m. Ppa 26-27. Harvennuksia takana kaksi kpl. Kasvupaika Omt, kivinen.

    Neulaset tummia, kerkän vaalea osa enää sentin. Rungot harmaita. Kasvuprosentti siinä 3% kieppeillä laskennallisesti. 9m3/vuodessa pitäisi kasvaa lisää, jos paikkansa pitää.

    Voisi ajatella että 10-vuotta vielä ja sitten nutulleen. Mutta itselläni päätös hakata aiemmin. Tuon aikainen taimiaines ei ole  ollut laadultaan parasta ja sen aikainen istutustekniikka on voinut avojuurilla olla puutteellinen. Samaten kivinen maapohja vaikuttaa kasvua alentavasti.

    mehtäukko

    Eihän huonolaatuiselle sellupuulle kannata apulantoja tuhlata. Aikoinaan kun ”joku pakotti” ukkoloita männyn viljelyyn joka jontkaan, harakannaintimännikön lääke oli yksi ”laatu”harvennus tai kerralla energiapinoon.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 116)