Keskustelut Metsänhoito LAATUHARVENNUS

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • LAATUHARVENNUS

    Usein puhutaan vain konehakkuun onkkelmista ja työnlaadusta lisättynä jonkun metsäfirman syntilistalle.
    Kaksi todellista tapausta,joista ensimmäisessä mhy:n metsurit pikkutukkia ahnehtien sahaili 2 kl suoharvennuksesta sitä melkomoisen pinon.Kasvatettava metsä jäi toinen toistaan lengompaa ja moniväärää romupuuta täyteen.
    Toisessa vastaan tulleessa taas rehevällä kankaalla siro-oksaiset pikkutukki-aihiot oli ollut helppo sahailla pois.Jäljelle jäi kasvunsa kasvaneet oksikkaat turilasmännyt!

    Voi sanoa,että molemmissa tapauksissa ammattitaidoton sahamies pilasi puuntuotannon koko kierto-ajaksi.

  • pahkanaama

    Tämmöistähän sitä on tehty jo vuosikymmenet, tavoitteena on saada mahdollisimman paljon kuitupuuta metsänomistajan vahingoksi. Sellufirmojen tekemänä sen jotenkin ymmärrän, mutta ihmeellisintä siinä on että mhy:t ja mtk:kin sitä suosivat.

    jees h-valta

    Käsittiköhän pahkanaama aivan oikein aloituksen?
    Eikö ollut kyse pikkutukin ahnehdinnasta jonka käsitän itse varsin hyvin mhy-metsätoiminnaksi. Eli yritys oli saada vielä metsurin palkan jälkeen kantorahatuloakin mo:lle mutta sellufirmalle olisi kelvannut ne lengotkin ja oksaturilaat sellukattilaan. Jolloin olisi jäänyt kasvuun se laatumetsä. Nyt oli sitten metsurin työllisyys tärkeämpää ja se revittiin jonkun hiukan kevytsarjalaisen metsänomistajan pussista joka ehkä jopa tiedettiin sellaiseksi.

    mehtäukko

    Kyyyyllä Pahkanaamankin kirjoitus mutkan kautta osuu!
    Nyt kun myhistys on ollut kautta aikain valtakirjakauppojen erotuomari ja valvonut korjuita,luulisi edes puljun manuteot sattuvan laakista ja ”valvotusti” kohilleen?!
    Molemmissa tapauksissa isännän (mo) huutava ääni hukkui ja unhottui lopulta unohduksen yöhön ja byrokratian rattaaseen.

    metsä-masa metsä-masa

    Kakkoskehitysluokan metsä on vielä kaukana, siitä laadullisesti, terveestä ja arvokkaasta päätehakkuusta ! ”unohtumaton menetys ”

    Kyllä näitä vieläkin sattuu molemmille moto / manu hakkuussa ylilyöntejä, mutta täällä päin vähenevässä määrin, onneksi,

    Yleisimmin moton kuljettajille on nosterrava hattua, siellä on oikea asenne, ja tekemällähän sitä oppii lisää, kun saa oikeaa ohjausta ja oikealla tavalla palautetta.

    Neuvojankin on oltava masto kelpoinen !!! Ohjaus ja työn valvonta on helpoin tehdä työmaalla maastokäynnin aikana, silmän kanssa. Tämä tietysti vaatii neuvojaltakin kiinnostusta ja ammattimaista otetta hehittää toimioitaan metsässä

    Pystykaupoissa on mahdollista kirjata leimikon erikoispiirteet, toiveet ja hakattavan kuvion pohjapinta-alat lisätietoihin, silloin työn jäljen vastuu siirtyy teettäjäjälle.

    Parannusta asiaan saa vain pitämällä puhetta ja viemällä asioita eteenpäin ! ” Metsällä on Suomalaisille paljon tunnearvoa ”

    Svedu Petteri

    Itse liikun harrastusten kautta muiden metsissä (ei metsästystä). Eniten surettaa liian isoilla koneilla tehdyt harvennnukset pehmeään aikaan. Syvät urat ja nilottuja puita. Joskus näkee todella harvaksi tehtyjä alueita. Miten mahtaa pysyä loput pystyssä? Myös kuutioiden tavoittelua näkee joskus. Kaikki isoimmat ja parhaimmat näköiset ovat poistettu kasasta päätellen. Jäljelle jää lipputangot, jotka voivat juuri ja juuri tuulessa pystyssä pysyä. Ikinä ei tule kunnon tukkimetsää, jos isoimmat poistetaan.

    Huonosta metsästä ei välttämättä harventamalla saa hyvää. Vähän sama kuin itse kerättyjen oksaisten tukkien laatu ei paranne sahatessa. Koneyrittäjän korvaus ja kuskin palkka pitäisi olla enemmän sidoksissa tehtyyn työmäärään ja onnistumiseen. Hankala mitata ja kukaan ei halua maksaa mitään.

    pihkatappi pihkatappi

    Noista turilasmännyistä tulee vielä kakkosharvennuksessa kohtuulllista tukkia, päätehakkuussa oksat ovat jo lahoja ja tukin saanto on tapauskohtaista + että ne ovat olleet laadukkaampien mäntyjen kehityksen haittana. Tietystihän siinä aina riski piilee, että hieman kasvussa jälkeenjäänneellä on myös heikommin juuret maassa.

    Parikymmentä myytävänä olevaa tilaa tulee tarkistettua vuosittain ja tyvilenkoja ja mutkia eri korkeuksilla on niin paljon että harvennuksien tukkisaannosta on turha haaveilla. Parilla omalla tilalla on useampi kuvio, missä voi laatuharvennuksella ottaa paksuoksaista tukkia pois, useimmin laatuharvennus taitaa olla itsestään selvää vikapuiden ja koivujen poistoa.

    suorittava porras suorittava porras

    #”Eniten surettaa liian isoilla koneilla tehdyt harvennnukset pehmeään aikaan. Syvät urat ja nilottuja puita.”#

    Monesti harvennuskuviot ovat niin pieniä , että niitä varten ei kannata tehdä eri kierrosta pienemmällä kalustolla . Nilotut puut puolestaan saattavat johtua liian kapeista ajourista tai tehottomasta hakkuuyksiköstä , jolla puu on työstettävä siinä , mihin se on sattunut kaatumaan. Keskiraskas ja ulottuva hakkuukone soveltuu harvennuksiin parhaiten .

    ”# Joskus näkee todella harvaksi tehtyjä alueita. Miten mahtaa pysyä loput pystyssä? Myös kuutioiden tavoittelua näkee joskus. Kaikki isoimmat ja parhaimmat näköiset ovat poistettu kasasta päätellen. Jäljelle jää lipputangot, jotka voivat juuri ja juuri tuulessa pystyssä pysyä. Ikinä ei tule kunnon tukkimetsää, jos isoimmat poistetaan. ”#

    Tämä tilanne on tuttu epätasaisesti kehittyneessä kohteessa .
    On tiheissä ryhmissä kasvavaa riukuuntunutta puustoa ja aukkopaikoissa paksuoksaisia ja teknisesti huonolaatuisia puita .
    Tyvestä paksuimmat rungot ovat hyvin usein 2-3 haaraisia .
    Nämä poistetaan lumituhoriskin vuoksi automaattisesti .
    Lähtö tulee myös oksaisille ja mutkaisille susipuille . Kun vielä liian tiheitä ryhmiä vähän harventaa , ollaankin jo alitiheyden puolella ja jännitetään muutama vuosi , pysyvätkö riukuuntuneet ja juurettomat kasvamaan jätetyt puut pystyssä .
    Näistä tarpeista ei paraskaan seppä pysty ihmeitä taikomaan .

    mehtäukko

    ”useimmin laatuharvennus taitaa olla itsestään selvää vikapuiden ja koivujen poistoa.”
    Se nimenomaan on sitä.Jos/kun taimikonhoito on mitä on, vielä sittenkin runkojen laatua on pidettävä harvennusten ohjeena.
    Ent. Metlan tutkimuksissa havupuu kasvattaa juuristoaan 60:een ikävuoteen saakka.
    Jos siis ensharvennus on hyvin myöhään,runko on hontelo ja juuristo taas on mikä on.Nämä kaatuvat kuin heinä nyky roudattomina ja puuskaisina talvina.

    jees h-valta

    Mehtäukko oikeassa. Kyllä puusto on ajoissa harvennettava tai siinä käy kyllä että myöhäisen harvennuksen jälkeen tuleekin vajaatuottoisen päätehakkuu. Vaateriasennosta.

    pihkatappi pihkatappi

    Vasta kävin katsomassa palstaa, missä oli 10 hehtaaria reilut 2000 mäntyä / ha MT-pohjalla, puuston ikä 24 vuotta ja ensiharvennus kiireellinen, ppa 26 ja pituus ehkä 11 metriä. Puolet puista voi poistaa mutkien takia, mutta poistettavien puiden järeys on kuitenkin 80 litraa, suurimmat varmaan 200 litraisia susipuita. Tuossa kyllä tulee kakkosharvennuksessa jo tukkia, suorat susipuutkin voi säästää kakkosharvennukseen, jos ei ihan mahdottomia tursakkeita ole. Ei haittaa vaikka on MT-pohjalle tungettu mäntyä, kun suurilta tuhoilta on vältytty ja taimikonhoito on tehty, voi ensiharvennuksessa jättää kaikki suorat puut pystyyn ja kakkosharvennukseen pääsee reilun 10 vuoden odotuksella, joka olisi sitten laatuharvennuksen ohella tukkisavotta, missä voi jättää kaikki paraslaatuisimmat puut vielä kasvamaan.

    Yksi asia mitä joutuu aina miettimään tapauskohtaisesti, ovat nuo tyvimutkat. Jos 2 metrin korkeudella on mutka ja siitä eteenpäin suoraa pötköä, niin kyllähän siinä on potentiaalia päätehakkuuseenkin, tietysti tuon mielellään poistaisi, mutta yksi tukkipätkä kakkosharvennuksessakin on ihan hyvä lisä. Tyveyksen voi laittaa kuitupinoon tai haloiksi. Eihän se pelkkä suoruus ole sitä laatua, suorat kasvussaan selkeästi jälkeenjääneet eivät välttämättä tuota yhtähyvin kuin tyviväärät muutoin hyvät valtapuut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)