Keskustelut Metsänhoito Laatupuun kasvattaminen (massiivihirsi)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Laatupuun kasvattaminen (massiivihirsi)

    Merkitty: 

    Laadusta ei makseta ekstraa isoille puunostajille myydessä, joten sitä ei ole taloudellisesti kannattavaa kasvattaa.

    Vai löytyykö puunostajia jotka ostavat pystykauppana männyn laatutyviä bulkkihintaa kalliimalla ja samaan kauppaan perustukit ja kuidut?

    Oli kannatavuuden laita miten vain mennään asiasta hirteen.
    Millaisia laatuvaatimuksia on raakapuulle josta veistellään massiivihirsiä? Mikäköhän olisi vielä sovelias luston paksuus? 2mm?

    Ainekin kainuussa kasvaa massiivirakentamiseen soveltuvaa puuta, kuinkakohan etelessä vielä lustontiheys riittää kuivan kankaan männikössä?

     

  • Kokenut kaiken tietää

    Monesti on niin, että näihin kun mennään, niin taloudella tai kannattavuudella ei ole siinä sijaa. Onhan niitä metsiä ja puita, jotka vastaa puuseppien jms. erikoistarpeisiin, mutta pakkaavat menemään myydessä ihan taviksena. Ja harmittavan usein on siellä loppukäyttäjälläkin ihan höttöpuun joukossa. Panu Kailan kirjoituksia kannattaa joskus lueskella, toki muutakin, ja käytännön rakennushommat pakkaa olemaan ihan eri maailmasta. Sekin tässä on huono, että itse ei voi omaan käyttöön kasvattaa kunnon puuta, kun se 200 vuotta on vähän pitkä jänne yhdelle ihmissukupolvelle. Eli sanoisin, että ei, tässä on menty takapakkia, Raivolan lehtikuusikot taidettiin perustaa mastopuiksi, mutta korkeamman jalostusarvon loppukäyttäjät uupuu nyt. Itse näkisin, että massiivihirreksi kelpaisi huonompikin puu, mitä höttöisenpää, sen paremmin eristää, ja helpompi työstää. Ikuisen jos haluaa rakentaa, niin sydänpuuta kokonaan, ja auringolta ja sateelta suojaan. Kun lujuutta ei juurikaan tarvita, sen luston leveyden ei mielestäni niin ole väliä massiivihirsirakennuksessa. Höttöhaavastakin voi veistää ihan kestävän rakennuksen. Luston paksuutta oleellisempiakin asioita varmasti on. Muissa rakenteissa sillä on suurempi merkitys.

    Pavekka

    Jotenkin ärsyttävä tuo koko massiivi sana puuhun liitettynä. Sehän on siis mielikuvamarkkinointia. Mitä joskus olin nuorempana hirsi ja puujalostusteollisuudessa hommissa niin eipä niitä liimattavia kalikoita siellä kukaan linjalla katellut mitä on ja mitenpäin menee. Ja niitähän oli laidasta laitaan ja meni miten päin sattui kulloinkin menemään. Paitsi jos oli oikein huono puu meni painekyllästettäväksi.

    Honka väitti ainakin joskus käyttävänsä pohjoisen tiukkasyistä puuta. Mene ja tiedä onko siellä sen kummempaa laadunvalvontaa niiltä osin vai meneekö kaikki tontille rahdattavat puut prosessista läpi oli miten oli.

    Kun eihän sillä käytännössä väliä ole. Kyllä hötöwood seinässä liimattuna kestää siinä kuin tiukkasyinen. Vetää jotain tummaa kyllästettä päälle niin kukaan tiedä mitään. Ihan mielikuva jargonia. Jos haluaa kunnon ikkunanookat tai ovet kannattaa ottaa alumiinia. Voittaa kaikki tiukkapuut.

    Riippumaton ajattelija

    Ensin tarttis määritellä, mitä se laatupuu tarkoittaa? Pelkkä hidaskasvuisuus ei yleensä tee puusta sen laadukkaampaa, eikä sillä ole välttämättä muutenkaan laadun kannalta niin kovasti merkitystä. Enemmän arvostaisin hirsiaihioissa sitä, että pölkyt olisivat järeitä, mahdollisimman vähän kapenevia ja oksattomia.

    Pölkystä, joka on tosi tiheäsyinen, mutta läpimitaltaan ohkainen ja muodoltaan lähempänä sokeritoppaa, on vaikea tehdä mitään järkevää.

    Juniori Juniori

    Eli höttöpuu soveltuu hirren veistoon hyvin, hyvä. Semmoinen mielikuva oli että tiheäsyinen puu vääntyisi vähemmän, ja pohjoisen laatupuusta puhutaan milloin missäkin.

    Pavekalle

    Massiivipuuhan tarkoittaa eheää umpipuuta mitä ei ole liimailtu. Mielestäni ihan hyvä ja selkeä termi hirsirakentamisessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Painuuko leveälustoinen massiivihirsi enemmän kuin tiheälustoinen ja onko tällä merkitystä rakentajalle?

    mehtäukko

    Tuskin on, koska heidän on tiedettävä painumavarat. Aikoinaan hakattiin ihan hirsi-aihiotukkia. Tukin piti olla tietyn tyvi/latva-paksuista. Oksilla ja niiden paksuudella ei ollut mitään rajaa, sillä seinä oli sen ”elävämpää”. Onko oksaton hirsiseinä kaikille kauniskaan? Oksikas läskimänty oli kysytty laji.

    Rukopiikki

    Ei reheväkasvuisesta puusta saa kunnon hirttä. Halkeilee isosti ja rumasti. Ja on pehmyttä puuta,

    Hyvä järeä lapin hirsipuu on 300+ vuotias. Punainen melkeen pintaan asti ja pinnassa vähintään sata vuotta virsikirjan lehden vahvuista lustoa. On jo pystyssä niin kuivaa puuta, että ei enää paljoa halkeile. Senkun piiluttaa niin onpas komeaa pintaa. Oksa ei hirsipuussa haitta yhtään mitään, on koriste. Kyllä se terovallekin puulle paikka löytyy.

    jupesa

    Lukekaa METLAN joskus julkaisema ”Pohjoisen laatupuu”. Siinä on tutkittu ja kerrotaan mitä laatupuu on ja missä sitä kasvaa. Ei ole Lapin mahdollisimman tiheää puuta vaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan metsissä kasvavaa .

    Rukopiikki

    Sehän riippuu kriteereistä millä sitä laatua mitataan ja mihin käyttötarkoitukseen. Kyllä vain hirtenä näyttää että sen parempi mitä hitaammin kasvanut. Ei halkeile ja tulee komeakuvioinen liukas ja kova piilutuspinta. Ihan eri siisti pinta mitä höttäpuuhun.

    mehtäukko

    On turhaa viisastella höttöpuilla ja 300+, sillä hirsiveistäjä kysyy sitä mitä tarvitsee ja maksaa siitä. On kasvatuksellisesti ”pienoinen” ero metsänomistajalle , kun kaupaksi käy 40-50 vuotias suora mäntytukki vaiko 300+ vuotta ikipuu, joka pitää jättää nykykriteerein ötököille…?!! Tuskin tähän tarvitaan edes laskukonetta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)