Keskustelut Puukauppa Lähteekö hankintahakkajan pino halvalla ?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 90)
  • Lähteekö hankintahakkajan pino halvalla ?

    Toimittaja Sami Karppinen kirjoitti sinänsä mielenkiintoisen jutun omasta hankintahakkaajan työstään. Mutta hänen väitteensä kuidun huonosta hinnasta ei kyllä pidä enää paikkaansa. Kuidun tämän hetkinen hinta tasohan on  on historiallisen korkealla, myös hankinnalla. Toinen jopa huvittava teksti oli tuosta päivän tuloksesta, eli viisi kiintoa. Itse en kyllä ilkeäisi tuollaista määrää ilmoittaa päivän tulokseksi, vaikka tuostakin saa jo n 250 e päivässä- miinus menot, verot. Tietysti riippuu metsästä ja muista olosuhteista, millainen pino päivässä syntyy, mutta ainakin kuvassa näytti olevan ihan tolkkua puuta kasassa. Itse olen jo ikämies, mutta halutessani tuollainen tulos ylittyy kirkkaasti ja ei  kymmenen kiintoa ole reippaalle nuorelle miehelle kyllä välttämättä vaikeaa. Varmaankin löytyy myös miehiä, joilla onnistuu vieläkin suuremmat määrät. Kyllä tuon jutun taustalla on vaan toimittajan huono työtulos. Lähes kolmekymmentä vuotta mentiin sillä 30 eurolla, nyt kyllä voi olla tyytyväinen hintaan, kaikenlaisesta roskapuustakin tien varressa saa viitisen kymppiä.

  • käpysonni käpysonni

    En ymmärä lainkaan tuota palkka-ajattelua ja tuntipalkan laskemista silloin kun tehdään omassa metsässä itselle töitä. Puhuisin mieluummin voitosta ja laskeskelisin paljonko jää voittoa kulujen ja verojen jälkeen.

    Metsuri motokuski

    Tuo on juuri noin. Jos henkilö käyttää vapaa-aikaa oman metsänhoitoon niin eihän se ole mikään kustannus. Jos on ansiotyöstä pois ja ei saa palkkaa oman metsänhoidon vuoksi niin silloin pitää myös palkkakustannukset laskea.

    MJO

    laskin että viikonloppuna keskimäärin 14 tuntia metsässä sain enemmän rahaa tilille kuin 20 tuntia tehtaassa viikonloppuylitöinä moninkertaisella palkalla

    Äärettömän tehokas metsässä tai huono palkka tehtaassa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Äärettömän tehokas metsässä tai huono palkka tehtaassa.

    Jäähän siitä viikonlopun rehkimisestä (10 m3) jopa muutama kymppi kouraan.

    Urakkametsuri 2017 Urakkametsuri 2017

    Eipä noita ole hakkuilla näkynyt, eikä muitakaan. Määriä kyllä ladellaan, mutta todellisuus kyllä on toinen. Kuidun ja tukin teko kumminkin ammattihommaa, ja eipä tuolla ollut mukana kun pari vanhemman ikäluokan metsuria joita pystyy ammatttilaisiksi kutsumaan. Jos aiotaan elää hakkuu ansioilla, niin siinä ei oo aikaa turhia ihmetellä, uusia kaadettavia, vaan kuljetaan rungolta toiselle ilman isompia arpomisia, ja mitat ja muut on arvioitu jo suht tarkoiksi. Kaatojen suunnat/ kasat jne mietitty jo ennen kaatoa, ja kuituosia ei liikoja tarve kuljetella, vaan pienellä vaivalla kourakasoihin saatava. 3m kuitumitta itselle se mieluisin, ja alle 150 litrasia ei oo kannattavaa alkaa tekemään edes. Enska kannattaa moninpaikoin jättää tekemättä, ennen vetää raivurilla, runkolukua hieman pois, ja 16cm lpm kun rinnankork.alkaa olla niin sitten jo jotain saakin, energiaksi moni vetää, ja sinänsä helppo, kaato ja pari katkasua, ja hutoi karsinta. 1.5krt määrän tekee kuitu/tukki tavaraan  kun vertaa, enemmän tota karsittua rankaa, jää katkot vähemmille, eikä bensaa mee karsintaan.

    .

    Eikös olla liian aikaisin enskalla jos raivaussahalla pärjää ja liian myöhään jos 150 litraista puustoa?

    mehtäukko

    . osuva huomio. Jos joku noin toimii, olisi jänskä vilaista työjälkeä…

    pihkatappi pihkatappi

    Hakkuutähteiden puuston kasvuun vaikuttavat ravinteet sijaitsevat lähinnä oksissa ja niihin liittyvissä lehdissä tai neulasissa. Jos raivaussahalla kaataa vaikka 20 m3 kuitupuuta maahan, voi laskea että 400 euroa jäi tuosta saamatta ja raivuun kustannus päälle. Mukava noita korkeintaan 50 litraisia nakella siirtelykaadolla kasoille. Isommat joutuukin kaatelemaan kohdalleen, terveys edellä touhutessa. Ensiharvennus on hoitohakkuu, jossa valitaan ajoissa paras puusto kasvamaan arvokkaampaa tukkipuuta. Kun puusto kasvaa 1000 m3 vuodessa, tili tulee pääomista, omalla työllä vähennetään kustannuksia. Harvassa varmaan tosiaan tekijät, joilla tavoitteena on aikaansaada ensiharvennukset siihen asentoon, että voi kilpailla moton kanssa.

    pihkatappi pihkatappi

    Jos 150 litraisisia runkoja poistetaan suuria määriä hehtaarilta kuitupuuna, kannattaa kyseenalaistaa omaa ekonomiaa. Tukista maksetaan pystykaupoilla aina vähintään tupla hinta kuituun verrattuna. Kun harvennat ensiharvennuksena ajoissa puuston tiheyteen, missä tukkia saa 15 vuoden päästä kakkosharvennuksella joka rungosta, ollaan hyödynnetty tukin hinta etu melko hyvin. Jos taas poistetaan 150 litrainen kuitupuusto ensiharvennuksessa, ollaan kyllä maksimoimassa kiertoajan kuitupuu tuotosta. Ihmisen kannattaa jumpata myös aivoja välillä.

    Kokenut kaiken tietää

    Tuo pihkatapin kuvaama tilanne oli vielä 5 vuotta sitten normaali pystykaupoissa. Jos oli pelkkää ensiharvennusta ~100 litraisella kaupan, ostajat käski raivata hyvin ja lihottaa muutama vuosi. Sitten hakkuu viivästyi vielä pari kasvukautta. Motolla sitten harvahkoksi hakkuu, kaikki kuiduksi. Lopputulos aina sama, korjuu on kyllä kannattavampaa, samahan se sahalla hakatessa on, järeät jo karsiutuneet nopsempi hakata, ja kun tavaraa tulee harvempia lajeja, ei tarvi niin lajitella ja apteerata.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 90)