Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tuossa toisessa ketjussa oli juttua Uudenmaan metsissä niin laitampa Lapin metsistä samanlaisen aiheen. Onkohan kuinka suuri puustomäärä/ha mahdollista eri puolilla Lappia?
Täällä on nyt viime vuosina hakattu todella järeitä ikivanhoja metsiä aukoksi. Että en usko että HCV ja FSC estää hakkuita. Ainakaan tällä hetkellä niin ei ole.
Vajaa kymmenen vuotta sitten 40 kilometriä Rovaniemeltä lounaaseen oli myynnissä kahden hehtaarin metsäpalsta. Puumääristä ei ollut mitään tietoa myyjällä. Teetin itselleni tila-arvion palstasta paikallisella metsäpalveluyrittäjällä. Puuston määrä hehtaarilla oli 267 kuutiota. Kokonaisarvo tilalla oli 1500 euroa vähemmän kuin hintapyyntö. Tarjosin tilasta käyvän arvon mukaan ja tila jäi ostamatta. Näin jälkiviisaana olisi kannattanut ostaa pyydetyllä hinnalla. Olisihan siinä saanut osuuksia jakokunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin.
Kyllä jos järeää tavaraa ohuella lustolla joku haluaa, niin hyvin helposti ollaan sellaisessa tilanteessa, että ne metsät pitäisi jonkun kriteerin mukaan jättää hakkuiden ulkopuolelle. Mutta taitaa olla niinkin, että sitä ohut lustoista pienioksaistakin päätyy toissijaiseen käyttöön aika paljonkin. Painekyllästettyä lautaa joskus ostin ja katselin että oksat ja lustot vaihteli aika tavalla. Minusta ne paremmat Pölkyn puut olisi ansainneet jonkun paremman loppusijoituksen. Aika paljon näkee niitä tulpilla paikattuja ja sormijatkettuja perinteiseati parempaa puuta vaativissa kohteissa. Kyllä siinä puun kohdentamisessakin parantamisen varaa olisi, betonilaudotuksiinkin menee aika tavalla oksatonta tavaraa. Mutta oikeasti kaikki järeämpi rakennuspuu on kertopuuta, liimapalkkia tms.nykyään.
Pellon ympäristöstä löytyy multa muutama kuvio, joissa on parhaimmillaan 320 motin luokkaa per hehtaari. Puusto on 125-150v. Keskiarvo taitaa olla noin 150-180 motin väliltä muilla tilan osilla.
Metsänviljely lienee kannattavaa vain rehevillä paikoilla Tornio ja Kemijoen vesistöjen läheisyydessä missä vielä asialliset lämpösumat? Onkohan edes männyn kylvö kannattavaa Lapissa VT pohjilla?
Lapissa puun kasvua heikentää maaapohjan kylmyys. Kivennäismaat ovat viljavia siinä missä muuallakin Suomessa. Lapissa aurattiin vuosikymmeniä sitten paljon ainakin valtion mailla ja aurauksella maapohja lämpenee kasvukaudella niin, että kasvuolosuhteet siirtyvät satoja kilometrejä etelämmäksi. Vastaavan saa aikaan 15 m välein ojitusmätästyksellä. Lämpösumma ei ole este metsän hetkelliselle kasvulle 10 m3/ha/v, kun jätetään pois korkeimmat paikat ja tunturilappi.
Ylitornio-Rovaniemi-Kemi -akselilla löytyy ihan hyviä kasvatusmetsiä alueittain. Jopa lehtomaisia metsäalueita löytyy sieltä täältä, joita ei liioiksi ole Lapin alueella. Lämpösummakarttaa katsomalla Tornionjoen alue on lisäksi leveyspiiriin nähden varsin lämmintä aluetta
Joskus noita ennusteita tehtiin ilmastonmuutosta silmällä pitäen ja todettiin, että länsi-Lapin ja Kainuun välillä puuston kasvu tulee kiihtymään eniten. Kasvitauditkaan tuskin hetkeen tulevat vaivaamaan, joka saattaa ihan eteläisimmässä Suomessa olla isokin ongelma tulevaisuudessa
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään