Keskustelut Puukauppa Laskelmat puun riittävyydestä ovat teoreettisia

  • Tämä aihe sisältää 35 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten AvatarPokara toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
  • Laskelmat puun riittävyydestä ovat teoreettisia

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) eilen julkistamat laskelmat osoittavat tekijöittensä mielestä, että Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin kaikkien kolmen uuden sellutehtaan tarvitsemat 14 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta lisää vuoteen 2025 mennessä. Laskelmien mukaan mäntykuidusta tulee silti pulaa Etelä-Suomessa ja sitä pitää korvata kuusikuidulla.
    Laskelmat puun riittävyydestä ovat kuitenkin teoreettisia.

    Havusellun kysyntänäkymät ovat pitkälle tulevaisuuteen hyvät, mikä nostattaa investointikuumetta. Vakavasti otettavat metsäyhtiöt ovat tehneet ja tekevät merkittäviä laajennusinvestointeja.

    Tähän mennessä päätetyt sellutehtaiden laajennushankkeet yhdessä Äänekosken kanssa lisäävät kuitupuun kysyntää Suomessa 6,5 miljoonaa kuutiota. Se on 15-20 prosenttia kuitupuun nykykäytöstä.

    Jotta propsit irtoavat metsistä, pitää lisäksi hakata noin kolme miljoonaa kuutiota tukkeja. Yhteensä puhutaan siis 10 miljoonan motin lisäyksestä runkopuun eli tukkien ja propsien käyttöön. Melkoinen loikka puunkäyttöön, joka on ollut noin 65 miljoonan kuution tasolla.

    Kuopion ja Kemijärven hankkeet merkitsevät toteutuessaan liki toista 10 miljoonaa kuutiota puuta. Kuopio yksinään tarvitsisi kuusi miljoonaa kuutiota havukuitua.

    Kemijärven 400 000 tonnin liukosellutehdas sen sijaan voitaisiin raaka-aineen puolesta toteuttaa ripeästikin. Paikkakunnalle on rakenteilla saha ja liimapuutehdas, joiden sivutuotteena syntyy runsaasti sellutehtaalle ihanteellista sahahaketta.

    Pohjoisen erikoisuuksia on se, että puut kapenevat jyrkästi ja siksi sahaamisen sivutuotteena syntyy erityisen paljon haketta. Propseja tehdas tarvitsisi 1-2 miljoonaa kuutiota, minkä ei puuvarojen perusteella pitäisi olla ongelma.

    Tuontipuun varaan 30-40 vuotta käytössä olevaa kapasiteettia tuskin halutaan rakentaa.
    Kauppalehti

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Laskelmat on laskelmia,jotka sinänsä pitävät paikkansa.Muu on sitten jo epävarmenpaa,puuta kyllä piisaa,mutta miten puu saadaan liikkumaan onkin sitten toinen kysymys.

    Puukauppa on vuosikymmeniä käynyt tukkivetoisesti,kun sen hinta on ollut tyydyttävä tai hyvä on kuitun metsästä tehtaalle tiensä löytänyt.Sahurit ovat huippusuhdanteita lukuunottamatta kipurajoilla tukkipuun hinnan kanssa.Kolme isoa metsäyhtiötä ja sahuria taasen massapuulla tilinsä tekevat,heille sopii nykyinen tukkkipainoitteinen hinnoittelu.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mistä puut tulevaisuuden tehtaille? Kasvua pitäisi hakea biopuolelle seuraavat vuosikymmenet tai sadat. Nyt joudutaan turvautumaan hakkuurästeihin ja puut saattavat riittää just ja just jos maanomistajia painostetaan puita myymään mutta entä sen jälkeen? Onko Suomi valmis tällä saralla? Jotta vuosittainen hakkuumäärä voisi nousta 100 miljoonaan kuutioon niin taimikonhoitoja pitäisi tehdä 380 000 ha vuodessa. Nyt tehdään se 160 000 ha. Tää ajattelu, että niukkuus lisää puunhintaa on vanhakantaista ajattelua ja edustaa menneisyyttä, mistä löytyisi se tulevaisuuteen katsoja? Parempia toimia tarvittaisiin nyt, että tulevaisuudessakin tällä alalla olisi kasvua. Noh, kohta metsäviisaat hymistelee miten varhaisperkaustuki on lisäänyt metsienhoitoa. Oikeasti nyt vaan ilmestyy tilastoihin tällähetkellä tilastoimatonta työtä.

    kuusessa ollaan

    Ja taimikonhoitojen laiminlyönnestä johten ensiharvennusten lähtevä puun merkki on entistä enemmän koivu…sen määrä taimikoissa on silmämääräisesti arvioiden kovassa nousussa.
    Voi olla hankala yhtälö, kun suunnitellut tehtaat tarvitsevat havupuuta.
    No, jos ja kun koivu meneekin energiaksi, havupuun kertymä jää pienemmäksi. Tai sitten hakataankin havupuuta enemmän, jolloin koivun suhteellinen määrä lähtee nopeasti nousuun ja parinkymmenen vuoden päästä meillä on järeitä koivikoita paljon, muttei teollisuutta sitä käyttämään.
    …toivottavasti olen todella väärässä….

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jossain kirjoiteltiin niin, että polttoaineiden hintojen lasku on jo täysin kompensoinut rikkidirektiivin vaikutuksen.

    Luken laskelmassa huomiotani kiinnitti se, että puun ajateltiin riittävän kaikkiin uusiin käyttötarkoituksiin, jos osa energiapuusta otetaan hakkuutähteistä eli latvuksista ja kannoista. On lisäksi mahdollista että nykyisin puuta käyttävistä yksiköistä vielä osa lopetetaan.

    Metsuri motokuski

    Kyllä varmaan teroreettisesti puu riittäisikin, mutta täytyy muistaa että talousmetsistä vain osa on tehokkaan hakkuun ja hoidon piirissä. Uskon että kun nykyinen metsänomistaja sukupolvi vanhenee ja tilat siirtyvät kiinteistöyhtymien ja perikuntien omistuksiin niin talousmetsistä entistä vähemmän jää puukaupan piiriin.

    Metsille tulee enemmänkin virkistysarvoa ja osalle uusista omistajista ei ole valmiuksia tai halua panostaa metsien hoitoon.

    Tähän rakoon ne vero ajatuksetkin varmaan liittyivät. On se sitten oikein tai väärin.

    Timppa

    Voit Motokuski olla oikeassa tai väärässä tai sekä että. Omat havaintoni paikallisista mökkiläisistä viittaavat siihen, ettei metsiin juuri uskalleta mennä. Virkistysarvoksi riittää istuminen mökin verannalla.

    Raha on sellainen konsultti, että sitä monikin kuuntelee, kun esimerkiksi miettii lomamatkaa. Lähteäkö Kanarialle tai Balille. Niihin lomamatkoihin metsärahojakin uppoaa.

    Olkoon yhtymä tai perikunta, niin todennäköisemmin ainakin joku on innostunut metsäasioista ja saa toisetkin mukaansa. Surkein tilanne on pienen tilan jakaminen vielä pienempiin pläntteihin. Niiden puut eivät tietenkään ostajaa kiinnosta.

    Isompien pinta-alojen osalla yhteismetsä tuo omistukseen hyvän hallinnon ja pitkäjänteisen toiminnan.

    Visakallo Visakallo

    Suomen taloudellisen tilanteen jatkuminen heikkona alkaa lisätä puun tarjontaa, sillä 700.000 metsäomistajaan mahtuu paljon myös niitä, joilla ei mene erityisen hyvin. Toisaalta ne, joilla ei ole rahan tarvetta, jarruttavat puun myyntiä huonon hinnan aikana.

    yhistyksen metsuri

    Ongelma on ne pienet metsätilat omistajat asuu kaupungissa. Se muutama tonni kantorahaa ei heilauata suuntaan eikä toiseen ja metsänhoito ei vois vähempää kiinnostaa. Pelkkä riesa mutta kun perinnöksi saatu niin ei poiskaan kehtaa myydä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Sdp todennäköisenä hallituspuolueena ajaa perintöveron korottamista ennemmin kuin poistoa. Sukupolven vaihdoksien nopeuttamista ja sitä kautta ajattelu, että puuta tulisi markkinoille enemmän ei ole realistista ajatella. Tosin Sdp ei myöskään aja kiinteistöveroa metsämaahan, joten siitäkään ei tule vauhtia. Nyt ollaan takaisin lähtöruudussa ja kyvyttömyys pääteksentekokykyyn saa meidät hukkaamaan metsäteolliset mahdollisuudet. MTK:n ja keskustan linja kun tiedetään missä kaikkiin ongelmiin ratkaisuna on uusien tukien keksiminen ja niitä on nyt säästöaikakautena mahdoton tehdä niin sieltäkään ei ole ratkaisua tulossa.

    Puun tarjontaa pitää lisätä kohdistamalla maksuja metsänomistajille. Maksujen maksamiseen tarvitaan puunmyyntejä. Myös taimikonhoitoihin olisi rahat kerättävä päätehakkuutuloista ja palautettava korkojen kera kun taimikonhoito on tehty. Nykyisillä taimikonhoitomäärillä ei pystytä lisäämään puunkäyttöä.

    jees h-valta

    Tuulahdus suoraan ajalta kähmyrien tuo A.R:n kommentti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)