Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olen nyt pari kertaa yllättänyt pari laukonpeuraa kuusentaimikostani,toisella kerraalla oli sarvipäinen uros mukana.En ole kuullut,mutta aiheuttaako l-peurat taimikkotuhoja?
Jopas, Nokian tabletti suvaitsi päästää vastaamaan. Asiaan, parilla kuviolla, jossa laukon- tai valkohäntäpeurat tai mitä ne nykyään ovatkaan ovat todennäköisesti jyrsineet kuusten runkoa. Siis pureksineet, eivät hanganneet sarviaan. Kyseessä voi olla myös keskenkasvuinen hirvikin, paha sanoa näkemättä. Isompi vahinko on itselleni tullut kuusipeuroista, jotka ovat viimeisen vuoden aikana tärvänneet lehtikuusikuvioita kalvamalla tyviä. No, eipähän tarvi enää miettiä jättääkö kuviolle lehtikuuset vaiko koivut. Kuusipeurojen metsästys ei ole sallittua tämän metsästysseuran alueella, joten eipä lehtikuusten tulevaisuus hyvältä näytä jatkossakaan. Tiedä sitten miten laillinen metsästyskielto on.
jos maat ei ole vuokrattu seuralle niin seuran rajoitus ei koske.ei voi rauhoittaa kun ”omilla” maillaan ..jos vuokrattu niin silloin rajoitukset on voimassa
Onko totta että metsästysseurat ja tosiharrastajat siirtoistuttavat metsäkauriita?Voiko tullaisia taimikkotuholaisia siirtoistuttaa omienmielihalujensa mukaan?
Meilläpäin on runsaasti ns. laukonpeuroja, mutta en ole koskaan kuullut tai itse havainnut niiden aiheuttavan kuusen tai minkään muunkaan puulajin taimikkovahinkoja. Olettaisin, että ne ovat tässä suhteessa harmittomia. Vahingot rajoittuu lähinnä peltoviljelyksiin.
”Metsissä valkohäntäkauriiden (valkohäntäpeura, laukonpeura) syönti kohdistuu pienempiin taimiin kuin hirvellä. Männyn ja koivun lisäksi jossain määrin kelpaa myös kuusi. Kuusella tuho on lähinnä haaroittumista ja poikaoksien syntyä. Lisäksi valkohäntäkauriit kuorivat kuitupuukokoisten kuusten runkoja. Polkujen kohdalla kuusten juuret vioittuvat.
Antti Uotila
MMT, Helsingin yliopisto, Hyytiälän metsäasema
Olipa melkoinen sattuma:Eilen,samana päivänä kuin avatessani tämän juosteen,oli MT:ssä Antti Uotilan kirjoitus valkohäntäkauriista(-peurasta).
JRibber jo keskeisimmät asiat eläimen aihettamista tuhoista kertoi
Jutusta jäi mielikuva,että MMM-metsästäjäklikki on jo saanut valjastettua Helsigin yliopistonkin tekemään metsästysmatkailu ym muuta metsästysbisnestä
Maksumieheksi laitetaan taas kerran metsänomistaja
Nyt esim metsän sienituhojen etemisen tutkiminen täysin retuperälä ,rahoitus ei siihen riitä,tutkijoiden pitäisi itse hankkia tutkimusrahat
Riistaselvityksiin rahaa löytyy
Minulla oli samana vuonna istutetussa kuusitaimikossa napsittu taimien latvoja poikki. Latvoja ei ollut ainakaan kaikkia syöty, vaan olivat imeisesti maistuneet pahalta, kun oli sylkäisty pois. Latvattomien taimien kohdilla kulki pienten sorkanjälkien jono.
En osaa sanoa oliko maistelija laukonpeura (eli valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris) vai metsäkauris.
Aika pieni tuho, eikä kolmivuotiaita taimia ollut enää edes maisteltu.
Itselläni ainoa merkittävä tuholainen on kuusitaimikossa ollut metsämyyrä. Eikä kanta tunnu täällä (Lounaisessa Suomessa) menevän myyrätutkijoiden syklien mukaan vaan talven säiden mukaan.
Jos syksyllä on jonkilainen myyräkanta ja tulee aikainen kunnon pakkastalvi ja reippaasti lunta, on tuhoja odotettavissa. Vesi- ja räntäsateet helmikuulle asti pitävät kannan kurissa. Eräänäkin syksynä näkyi mättäillä märkiä kylmyydessä hytiseviä myyriä. Seuraavana päivänä olivat kaikki autuaamilla jyrsintämailla.
Minun kokemukseni valkohäntäpeuroista on että syövät koivuista
vain saman kesän vuosikavua,kuusiin eivät koske.
Kauris napsii kuusista latvasilmut,samoin tekee metso pikkutaimille.
Hirvi katkoo jopa 4metrisiä koivuja ja tietysti männyn oksat ja
latvat.
Myös meilläkin päin on runsaasti Laukonpeuroja (= valkohäntäpeura ei
valkohäntäkauris kuten jotkut yrittävät sitä kutsua). Niiden tohot tai-
mistoissani ovat olleet lähinnä istutustaimille laitettujen merkkikeppien
nostelemista = kaatamista. Näinollen myöhempi taimien ruohosstus
on ollut aikavampaa. Laukonpeura on erittäin utelias ja leikkikäs, se
leikkii niillä taimien merkkikepeillä.
Koivun taimia se voi joskus vahingoittaa. Se makoilee myös usein
pitkässä ruohikossa ja lamaa näinollen taimia tukahduttavaa ruohik-
koa ,ei juurikaan lamaa taimia.
Sensijaan Laukonpeura löytää metsistä yksittäisetkin niinipuut
(lehmukset) ja käy ne joka vuosi sarvillaan kuorimassa.
Liian suuriksi niiden määrä on jo kasvanut, esim. vuosi sitten aje-
lin traktorillani metsäpalstalleni ja matkalla sinne katselin peltoauke-
aman vasemmalle puolen tietä olevaa peuralaumaa ja aloin laskea nii-
tä. Oli 25. Vilkaisin myös oikealla puolen tietä olevia peltoja, sielläkin oli 25. Siis yhteensä 50 Laukonpeuraa.
Maataloudelle ko peurat aiheuttavat vahinkoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään