Keskustelut Luonto Luontokato

Esillä 6 vastausta, 81 - 86 (kaikkiaan 86)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    alueen kaavoittaminen pellolle pitää kompensoida raivaamalla metsästä uutta peltoa?

    Nämä taitaa olla kaksi aivan eri prosessia, jotka eivät liity toisiinsa. Peltoa raivaavat tuotantoaan laajentavat viljelijät ja toisaalla käytöstä poistunutta viljelyalaa metsitetään tai ennallistetaan suoksi. Rakentaminen on taajamien laajenemista ja muuta infrarakentamisesta.

    140ärrä

    Tuleehan siinäkin tietysti luontokatoa, kun tykistötulella lanataan metsä, ja lopuksi peitetään valokuitudroonien siimoilla. Taisi kyllä tulla kommentti väärän otsikon alle nyt?

    Visakallo Visakallo

    Kuka on käynyt Äyräpäässä ja Siiranmäessä, on voinut todeta, ettei se luonto ole mihinkään kadonnut, vaikka siellä oli harjoitettu aikoinaan hyvinkin tehokasta maansiirtoa ja -muokkausta…

    Gla Gla

    Visakallo (ja AJ): ”Rakentaminen ja uuden pellon raivaaminen eivät taida juurikaan olla tekemisissä keskenään. Jos joku onnekas maanomistaja pääsee myymään peltonsa kovaan hintaan kasvukeskuksen liepeiltä rakennusmaaksi, hänen tuskin tarvitsee sen jälkeen raivata uutta peltoa myydyn tilalle.”

    Eivät suoraan ole tekemisissä, eikä maatila A raivaa 10 ha peltoa, koska kaupunki B rakensi ok-alueen. Silti joku määrä peltoa täällä tarvitaan. Jos tuotantoa poistuu markkinoilta, tulee muille tilaa laajentaa tuotantoa. Ei voida olettaa, että loputtomiin pellot voidaan kaavoittaa rakentamiseen, eikä mikään muu muuttuisi. Tai ellei peltoja poistu, uutta voitaisiin raivata loputtomasti. Siksi on ihan aiheellista kysyä, kenen syytä pellonraivauksesta johtuva metsäkato on.

    Rakentamisen alta maansa myyvä saa lopulta aika vähän hyötyä alueen arvonnoususta. Kaavoittaja ottaa hyödyn itselleen, ei siinä mo eläkkeelle pääse.

    Visakallo Visakallo

    Uusien peltojen raivaaminen Suomessa vähentyy maataloustuotteiden markkinoiden muutosten myötä. Jos Ukrainan sota loppuisi, ja maan EU-jäsenyys toteutuisi, siirtyisi maatalouden tuotantoa sinne suuntaan entistäkin enemmän. Toinen hyvin merkittävä tekijä on Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välisen Mercour -vapaakauppasopimuksen toteutuminen. Italian aivan viime metreillä vääntämä 48 miljardin euron lisätuki maataloudelle tuskin tulee Suomen maataloutta auttamaan millään muotoa. Maksuosuutemme EU:lle sen sijaan tulee vain kasvamaan. Peltojen tarpeen väheneminen näkyy jo nyt siinä, ettei vuokrapelloille olekaan enää samanlaista kysyntää kuin aikaisemmin.

    Visakallo Visakallo

    Yllättävän vähälle huomiolle täällä palstalla on jäänyt MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän linjaukset maatalouden sekä metsätalouden osalta. Hän on joka yhteydessä korostanut yksikkökooltaan suuremman ja markkinaehtoisemman maa- ja metsätaloustuotannon kehittämistä. Olen jokseenkin varma, että niin myös tulee tapahtumaan. Hän on itse hankkinut markkinakokemuksensa ruokateollisuuden ja -kaupan alalta, ja on vahvasti myös metsäytalousyrittäjä.

Esillä 6 vastausta, 81 - 86 (kaikkiaan 86)