› Keskustelut › Luonto › Lupiini . Onko tulevaisuudessa uhka myös taimikoille?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Lupiini . Onko tulevaisuudessa uhka myös taimikoille?

    Lähetetty: 2.7.2025, 22:19

    On muodostunut sellainen perstuntuma ,että lupiineja esiintyy tänä vuonna enemmän  kun koskaan. Kaikki teiden varret metsiin saakka ovat sakean lupiinikasvuston peitossa. Näkymä on tämä oli kyseessä pieni paikallis -tai metsäautotie tai moottoritieiden keski-ja lähialueet.

    Kuinka monella on kokemuksia lupiineista taimikoissa?

    Tuli mieleen kysymys, paljonko biokaasua ja millä kustannuksilla saataisiin aikaan , jos teiden varsien lupiinipeltojen tuotokset kerättäisiin talteen biokaasun raaka-aineeksi? Materiaalista ei ainakaan ole pula. Silppurit töihin ja kesällä vähällä käytöllä olevat turverekat kuljettamaan lupiini ym. heinäkuormat biokaasulaitosksille muhimaan. Lupiinien totaalinen poistaminen tiealueelta saattaisi hillitä myös kasvin leviämistä . Suurin osa siemensadosta päätyisi kompostiin.

     

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Teema Luonto Luonto
  • oksapuu 3.7.2025, 08:05

    Oma kokemus on että kolme kertaa kesässä niitto niin lupiini alkaa häviämään. Ajoitus että ei ehdi tekemään siemeniä…

    isaskar keturi 3.7.2025, 08:26

    Jos joku keksisi lupiinille käyttöä. Metsähallituksessa ollessa joku otti yhteyttä horsmikoiden löytämiseksi. Halusi kompostoida sitä kauppatavaraksi.

    Vieraslajeista metsätalouden kannalta olisin eniten huolissani vaahterasta ja alppiruususta. Vaahtera leviää kovaa vauhtia etelän metsiin. Varmaan kova kilpailija aukolla, mutta lopullista riesaa en tiedä.

    Alppiruususta sen sijaan on Irlannista kokemuksia. Estää paikoin metsänuudistamisen kokonaan, ellei revitä laajoja kasvustoja juurineen pois. Ongelma on, että se valtaa varjokasvina alan valmiiksi puuston alla ja muodostaa tiiviin kasvuston, joten sillä on hurja etulyöntiasema. Missä vaiheessa ilmastonmuutosta leviää täällä puutarhoista metsiin? Ajattelemattomat ihmiset kantavat juurakoita pihatöistä metsiin ja alkaa sieltä leviämään?

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 3.7.2025, 08:42

    Lupiinista on hyötyä esimerkiksi Islannissa, jossa kasvustottomiksi ja puuttomiksi muuttuneita alueita aletaan palauttamaan sellaisiksi, että metsittäminen olisi mahdollista. Lupiini sitoo erinomaisesti maata ja ehkäisee eroosiota. Lisäksi lupiini runsaalla kasvustollaan tuottaa maaperään lisää biomassaa ja lannoitetta. Lupiinivaiheen jälkeen aletaan sitten siirtymään kohti metsitysvaihetta. Lupiini ei muodostu ongelmaksi, sillä laiduntavat lampaat syövät lupiinit pois siinä vaiheessa, kun lupiinin ”työ” on tehty.

    Ilpodius Ilpodius 3.7.2025, 08:51

    Nyt voi olla paras mahdollinen kesä heikentää lupiinin kasvua ja ehkäistä sen leviämistä. Vihollinen niin sanotusti näkyvissä. Maassa olleet vuosia kertyneet siemenvarastot ovat runsaiden sateiden takia itäneet.

     

    Olen seurannut lupiinin torjuntaa 1 ha:n lumenkasauspaikalla noin 4-5 vuotta ja tulokset näkyvät vähän. Lapiolla juurineen mahdollisimman syvältä ja vähintään juuret roskiin. Jos ovat ehtineet kukkia, ainakin taitettu kukat ja joskus kehittyneitä siemenpalkoja roskiin. Tänä kesänä lupiinia on kasvanut kuitenkin laajemmalla alalla kuin ennen. Joko torjunta edellisvuosina on ollut epätarkkaa tai, mitä toivon, 5-15 vuoden takaiset siemenet ovat itäneet. Siksi tilanne voi olla tavallaan hyvä torjunnan kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2025, 09:33

    YLEn netissä kerrotaan, että lupiini vie pölyttäjiä pois marjaviljelmiltä (oletettavasti metsämarjoilta myös). Pölyttäjä saa siltä siitepölyä mutta ei mettä. Siitepöly haittaa pölyttäjähyönteisten lisääntymistä.

    Hävittäminen kokonaan ei jutun mukaan enää onnistu. Nelostien varrella on kyllä komeat kasvustot tänä kesänä.

    isaskar keturi 3.7.2025, 10:16

    Joidenkin lähteiden mukaan lupiinin siitepöly on jopa myrkyllistä kimalaisille.

    Lupiineista rehulupiinit (valko- ja sinilupiini) ovat viljelykasveja kun taas tämä ongelmakasvi on komealupiini, josta ei ole kuin silmäniloa jos sitäkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2025, 10:50

    Wikipediassa suositellaan torjunnan keskittämistä tärkeisiin elinympäristöihin ja uhanalaisten lajien esiintymiin. Osa hyönteiskadostakin johtuu lupiinista eikä torjunta-aineista kuten glyfosaatista. Sanotaan myös että ei leviä ainakaan vielä olennaisesti Oulua pohjoisempana.

    ”Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi lupaniini voi haitata kimalaisten lisääntymistä, eikä lupiinin kukissa ole mettä, jota hyönteiset voisivat käyttää ravintona.

    Kasvi vaikuttaa myös päiväperhosiin, koska se ei kelpaa niille ravintokasviksi, ja sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan haitallisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

    Lajia pystytään tuskin kokonaan hävittämään tienvarsilta, mutta useiden Ely-keskusten asiantuntijoiden mukaan sen torjuntaa pitäisi keskittää luonnonsuojelualueille ja ahoille, kedoille ja harjualueille sekä sellaisille alueille, jossa on arvokasta ja harvinaista kasvilajistoa.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Komealupiini

    Rukopiikki 3.7.2025, 11:06

    Oliko se niin että lupiinia yhteen aikaan oikein kylvettiin teiden varsille?

    Täälläpäin sitä ei oikein näy.

    Nostokoukku 3.7.2025, 11:18

    Mm. Nelostien varressa on pitkiä ilmeisesti meluvalleja, jotka lupiini on vallannut täysin. Mielestäni ne kannattaisi hoitaa paahdeympäristöksi. Lupiini pois ja paahdeympäristön luonnollisia kasveja tilalle. Olisi ilmeisesti Ely-keskusten työtä. Niiltä vain taitaa aika mennä tuurivoimaloiden yva-selvityksiin. Joutuvat keksimään urakalla tekosyitä jotta rakentaminen saadaan mahdolliseksi.

    Sulli 3.7.2025, 11:32

    No ei se nyt mikään ilmestyskirjan peto ole. Olen seuraillut yhden autiotalon pihapiiriä jossa lupiinia on, noin 30 v eikä se sieltä ole mihinkään levinnyt. Ennemminkin päin vastoin, vatukko ja muu ryönä on vallannut pihan ja lupiini selvästi vähenemään päin. Se on nimenomaan avoimen paikan kasvi, ei siedä varjostusta, kasvaa maaperässä jossa vähän ravinteita, hiekassa ja sorassa, sekä ihan kaivetussa raakamaassa. Em ominaisuuksiensa johdosta aikanaan kylvetty tien leikkausluiskiin pitämään maat paikoillaan voimakkaan juuristonsa avulla.  Voi levitä muutaman metrin kanerva/puolikkatyypin mettän puolelle mutta ei kykene kasvamaan sielläkään sulkeutuneessa taimikossa. Eikä estä lehtipuuvesakkoa tulemasta viljavemmille maille, jonka jälkeen peli viimeistää on selvä.

    Nykyään aina joku asia nostetaan tikun nokkaan ja siitä tehdään ihan hirveä hulabaloo. Nyt on alkaneet pörriäiset voimaan pahoin. Tähän asti on mettän eläimet osanneet varoa myrkyllisiä kasveja. Jostain syystä tämä ei tällä vuosikymmenellä enää päde. Kuoleman omia ovat kaikki.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3