Keskustelut Metsänomistus Maalajin vaihto metsään

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Maalajin vaihto metsään

    Välillä käynyt mielessä maalajin vaihtaminen metsään, onkohan se sallittua vai tuleeko joku laki vastaan mikä kieltää moisen puuhan?

    Maanviljelijät ilmeisesti harrastaneet tätä ainakin turvepeltojen osalta pitkään. Ajettu turvepeltoon muuta tavaraa sekaan niin, ettei ole enää ainakaan puhdasta turvepeltoa.
    Voisiko vähän karummille metsämaille ajella esim. täyttömaita muutaman kymmenen sentin paksuisen kerroksen avohakkuun jälkeen ja muuttaa metsäpohja paremmin kasvavaksi? Tai turvemaille laittaa vähän ”parempaa” maata sekaan?

    Eihän siinä varmaan taloudellisesti järkeä olisi hehtaaritolkulla maita vaihdella, mutta jos sattuisi olemaan sopivaa täytemaata tarjolla ja kalustoa omasta takaa millä korjailla pienempiä huono tuottoisia kuvioita vähän paremmalle maapohjalle, niin joutuisiko siitä raastupaan?

  • Ola_Pallonivel

    Yleisiä teitä kun kunnostetaan, ajetaan penkoista kaivettu törky lähelle jos joku sitä haluaa vastaanottaa. Ei kai se kiellettyä ole ajaa maata metsään?

    Lupiinit saattaa saada kaupanpäälle silmäniloksi.

    isaskar keturi

    Kysymys lienee silloin läjittämisestä noin teknisesti ottaen. Läjityksen luvanvaraisuus riippuu tapauksesta, mutta yleensä se on luvanvaraista. Vaadittavat luvat ja ilmoitukset määrittyvät sen mukaan, onko kyseessä maa-ainesten ottoa (maa-aineslupa), jätteenkäsittelyä (ympäristölupa), vai vesistövaikutuksia (vesilupa) tai muita ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa. Pienimuotoinen toiminta ja hyötykäyttö ilman ympäristöhaittoja eivät välttämättä vaadi lupaa, mutta isommat hankkeet ja toiminnot, joissa on riski pilaantumisesta, vaativat lähes aina luvat. Eli jos jonkun (Ely) mielestä pilaantumisvaara, niin pitäisi luvittaa? Pilaantumisesta varmaan kyse, jos esim. noita vieraslajeja levitetään metsään.

    Gla Gla

    Lupien suhteen noin eli tarkkana pitää olla miten luokitellaan ja silti löytyy tulkintaa.

    Täällä ylijäämämaa on yleensä savea. Tuskin on kovin rehevää, kun ravinteet on pintakerroksissa ja läjitykseen menevä maa peräisin syvemmältä kaivutöistä. Onko pintaan levitetty savi muutenkaan kiitollista istutusalustaa, kun muuttuu kuivuessaan betoniksi.

    Lisäksi ainakin Lounais-Suomessa maat on usein arseenipitoisia eli luokitellaan nykyään pilaantuneeksi ja vaatii siis oman vastaanottopaikkansa. En haluaisi keskustella ympäristöihmisten kanssa siitä, mitä tehdään hehtaarien alalle sen jälkeen. Sinänsä hassua, että arseeni on maassa täysin luontaista perua.

     

    Nostokoukku

    Ompa näkynyt sellainenkin ajatelma, että ajetaan peltomultaa aukkoihin ja tehdään siitä istutusmättäät.

    isaskar keturi

    Irlannissa kantoivat kalliolle turvatta ja istuttivat siihen sitkan kuusta – saivat EU-tuet metsittämisestä koko alalle.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Itse olen harrastanut ojamätästyksen kautta turvemaiden sekoitusta jo pitkään ja hyvin tuloksin.

    leku

    pinemmässä mittakaavassa ainahan heitetään kauhalla mättäät kivien väliin mitä pystyään, taimet kasvaa hyvin ja saavat juuret kivien välistä, perinteisiä mätääitä ei pystyisi tekemään..

    täälläpäin tehdään melkein kaikki metsätiet betonimurskeesta, ja täytemaata saatavilla reunoihin helposti, usein linjataan tiet kivikoista, kallioista läpi täyttämällä, reunoihin kipataan savia/ muita puhtaita maaaineksia, sitten kaivurilla levitetään jos aukkoja joskus jopa heiteään 20 m sivuun ja saadaan joutomaasta  tai karukkokankaasta tuoretta kun levittää puoli metriä savea tai kuupallisen savensekaista maata mättääksi, jos huonompaa maata antaa parivuotta  murentua ja sitten kasvaa hyvin.

    jos olisi saatavilla hyvää mätäsainesta kuviolla/ lähellä olisi helppo ajokoneella ja kahmarilla viedä mättäät aukoille, nopeasti ajateltuna samanhintainen työ mitä mätästys.

    Kokenut kaiken tietää

    Kiviseen maahan ei kovin isoa kekoa tarvitse hiesua, hietaa, hiekkaa, kun istutus jo onnistuu.  Itsellä oli tuollainen kivikko, joka kyllä oli rehevyydeltään hyvä mt, mutta muokkaus ei onnistunut. Ämpärilllinen per taimi olisi piisannut. Olisi ollut ihan tehtävissä, eikä varmaan paljoa mätästystä kalliimpi. Jäi tekemättä, mutta testasin pehmeämmistä paikoista käsin kantamalla. Meinasin saada rannan ruoppauksesta tavaraa samaan kivikkoon, sitä en tiedä miten siinä olisi kasvanut, se olisi varmaan pitänyt luvittaa jotenkin. Paikalla olevan kivennäismaan nosto turpeen pintaan on ihan järkevää, tosin kalia ja fosforia saa tuhkastakin, mutta aukealle ei taida saada tukea? Pottitaimessahan on tuota muualta tuotua multaa. Isommat maanvaihdot varmaan tapauskohtaisesti harvemmin kannattavia, mutta erityistapauksissa voi testata, ja käsittääkseni noita siirtomättäitä on käytetty jonkun verran. Siihen jos saa sopivan ravinteikasta tavaraa, niin kasvu voi kyllä olla hyvää. Kyllä kasvukuntoa metsässä ja pellolla saa parantaa maatakin lisäämällä, mutta kun niitä on mennyt överiksikin, ja kyse on ollut läjityksestä, niin voi tulla viranomaisen kanssa tulkintaerimielisyyksiä.

    Visakallo Visakallo

    ”Kiviseen maahan ei kovin isoa kekoa tarvitse hiesua, hietaa, hiekkaa, kun istutus jo onnistuu.”  

    Tuo on aivan totta. Muistui mieleen, kun 1970-luvulla tuttava oli ollut kylvämässä männynsiemeniä metsäyhtiön erittäin kiviseen ja kallioiseen palstaan. Maata piti paikoitellen kantaa istutuskuokalla, jotta sai kylvöpisteen syntymään. Nyt siellä paikalla humisee komea tukkimännikkö!

    Puuhastelija

    Nuita maantienlaitojen kaivuumaita en kovin mielelläni ottaisin, niissä on varmasti lasinsirpaletta ynnä muuta roskaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)