Keskustelut Metsänomistus Maalajin vaihto metsään

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Maalajin vaihto metsään

    Välillä käynyt mielessä maalajin vaihtaminen metsään, onkohan se sallittua vai tuleeko joku laki vastaan mikä kieltää moisen puuhan?

    Maanviljelijät ilmeisesti harrastaneet tätä ainakin turvepeltojen osalta pitkään. Ajettu turvepeltoon muuta tavaraa sekaan niin, ettei ole enää ainakaan puhdasta turvepeltoa.
    Voisiko vähän karummille metsämaille ajella esim. täyttömaita muutaman kymmenen sentin paksuisen kerroksen avohakkuun jälkeen ja muuttaa metsäpohja paremmin kasvavaksi? Tai turvemaille laittaa vähän ”parempaa” maata sekaan?

    Eihän siinä varmaan taloudellisesti järkeä olisi hehtaaritolkulla maita vaihdella, mutta jos sattuisi olemaan sopivaa täytemaata tarjolla ja kalustoa omasta takaa millä korjailla pienempiä huono tuottoisia kuvioita vähän paremmalle maapohjalle, niin joutuisiko siitä raastupaan?

  • Visakallo Visakallo

    ”Kiviseen maahan ei kovin isoa kekoa tarvitse hiesua, hietaa, hiekkaa, kun istutus jo onnistuu.”  

    Tuo on aivan totta. Muistui mieleen, kun 1970-luvulla tuttava oli ollut kylvämässä männynsiemeniä metsäyhtiön erittäin kiviseen ja kallioiseen palstaan. Maata piti paikoitellen kantaa istutuskuokalla, jotta sai kylvöpisteen syntymään. Nyt siellä paikalla humisee komea tukkimännikkö!

    Puuhastelija

    Nuita maantienlaitojen kaivuumaita en kovin mielelläni ottaisin, niissä on varmasti lasinsirpaletta ynnä muuta roskaa.

    Kurki Kurki

    Alenevalla hyvä ajatus parantaa metsämaapohjaa joutomailla. Turvepeltoja ennen paranneltiin parempaan kasvuun ajamalla niille savea ja savimaille vastaavasti turvetta. Teiden kunnostuksista tulee paljon routapaikkojen joutomaita, joita kannattaa kyllä ajaa turvemaille tai kivikoille pintaan. Jos turvetta on alle metrin voi nostaa kaivurilla kivennäispohjamaata pintaan kaivamalla syvä oja, jonne sitten viereen kaivetusta ojasta pintaturve pojalle ja kivennäimaa pintaan. Pintaturve näin tehden pohjaveden alapuolelle lopettaa myös turvepellon CO2-päästöt.

    Makarov

    Kärkkäisen ojitus oli muistaakseni ihan lain mukainen niin turhaan siitä media äläkän nosti. Kyllä Kärkkäinen on puuntuottajana varsin osaava ei toki täytä piipertäjien kriteerejä.

    Itse aiheeseen niin voihan sitä pienimuotoisesti kokeilla maanajoa mielenkiinnon vuoksi. Ei varmaan ole kiellettyä mutta toki jos on professori niin siihen saatetaan tarttua.

    Gla Gla

    ”Aiheena menee ehkä vähän mauttomuuden puolelle. Metsän ja pellon raja hämärtyy.”

    Eikös eräs öljymies tutkinut saharankin metsittämistä. Ei siitä kritiikkiä täällä paljon kuulunut. Ja kun teollisuus päättää investoida, louhitaan kymmeniä tai satoja tuhansia kuutioita kalliomäkeä puun poiston jälkeen sileäksi. Sen jälkeen tehdään teräksestä, betonista ja asfaltista tuotantotilat.

    Aika lievä tapaus on nyt miettiä, miten puuston saisi kasvuun jollain karummalla kuviolla. Ja puupeltojahan talousmetsät monen mielestä muutenkin on, joten olkoon sitten.

     

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)