› Keskustelut › Metsänomistus › Maalajin vaihto metsään

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Maalajin vaihto metsään

    Lähetetty: 17.9.2025, 08:47

    Välillä käynyt mielessä maalajin vaihtaminen metsään, onkohan se sallittua vai tuleeko joku laki vastaan mikä kieltää moisen puuhan?

    Maanviljelijät ilmeisesti harrastaneet tätä ainakin turvepeltojen osalta pitkään. Ajettu turvepeltoon muuta tavaraa sekaan niin, ettei ole enää ainakaan puhdasta turvepeltoa.
    Voisiko vähän karummille metsämaille ajella esim. täyttömaita muutaman kymmenen sentin paksuisen kerroksen avohakkuun jälkeen ja muuttaa metsäpohja paremmin kasvavaksi? Tai turvemaille laittaa vähän ”parempaa” maata sekaan?

    Eihän siinä varmaan taloudellisesti järkeä olisi hehtaaritolkulla maita vaihdella, mutta jos sattuisi olemaan sopivaa täytemaata tarjolla ja kalustoa omasta takaa millä korjailla pienempiä huono tuottoisia kuvioita vähän paremmalle maapohjalle, niin joutuisiko siitä raastupaan?

    Tekijä
    Alaneva
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 17.9.2025, 20:28

    Alenevalla hyvä ajatus parantaa metsämaapohjaa joutomailla. Turvepeltoja ennen paranneltiin parempaan kasvuun ajamalla niille savea ja savimaille vastaavasti turvetta. Teiden kunnostuksista tulee paljon routapaikkojen joutomaita, joita kannattaa kyllä ajaa turvemaille tai kivikoille pintaan. Jos turvetta on alle metrin voi nostaa kaivurilla kivennäispohjamaata pintaan kaivamalla syvä oja, jonne sitten viereen kaivetusta ojasta pintaturve pojalle ja kivennäimaa pintaan. Pintaturve näin tehden pohjaveden alapuolelle lopettaa myös turvepellon CO2-päästöt.

    Gla Gla 17.9.2025, 22:22

    Eikös eräs öljymies tutkinut saharankin metsittämistä. Ei siitä kritiikkiä täällä paljon kuulunut. Ja kun teollisuus päättää investoida, louhitaan kymmeniä tai satoja tuhansia kuutioita kalliomäkeä puun poiston jälkeen sileäksi. Sen jälkeen tehdään teräksestä, betonista ja asfaltista tuotantotilat.

    Aika lievä tapaus on nyt miettiä, miten puuston saisi kasvuun jollain karummalla kuviolla. Ja puupeltojahan talousmetsät monen mielestä muutenkin on, joten olkoon sitten.

     

    Alaneva 18.9.2025, 09:11

    Muutamat kallioiset kuviot lähinnä houkuttaisi itsellä lisäämään pintaan kevyt kerros maata, mutta nämä taitaa helposti olla metsälakikohteita.

    Mutta pitää varmaan kokeilla parissa muussa paikassa, jos tulee penkkatien teko aloitettua ja matkalle osuu kosteita heikkokasvuisia kohtia tien laidassa.

    Hattivatti 18.9.2025, 10:04

    Sodan jälkeisessä – 46 vuoden 5,5 ha pakkohakkuupaperissa on männyn kylvö, osaksi istutus. Esitöinä taimiston raivaus ja täytemaan ajo. Tilalla oli silloin 99,5 ha metsää ennen jakoa.

    ChesterC 18.9.2025, 11:37

    Paremman maa-aineksen tuominen auttaa varmasti taimettumisessa ja kasvuun lähdössä, mutta kasvu hyytynee muutaman vuoden kuluessa. Itse käyttäisin aikani ja resurssit johonkin kannattavampaan työhön. Ainakaan paljaille kallioille ei pitäisi mitään maata alkaa ajamaan.

    Gla Gla 18.9.2025, 12:31

    Kannattavuuteen en edelleenkään ota kantaa. Jos pohditaan vain menetelmän toimivuutta, pitää perusasiat huomioida. Kasvun kannalta aina on minimitekijä, joka rajoittaa kasvua. Miksi kasvupaikka on karu, se siis  pitää tiedostaa. Jos maaperä on kuivaa karkean maalajin takia (pohjavesi syvällä, kapillaarisuus ei riitä), ravinteikkaampi pintakerros ei tilannetta korjaa.

    Jos maaperä on kivinen ja muokkaus + istutus siksi vaikeaa, tuotu mätäs saattaa toimia. Kunhan maaperässä on tilavuutta sen verran, että juuristo aikanaan kivien väleissä voi kasvaa ja ravinteiden määrä riittää. Kivikossahan pehmeän maan osuus tilavuudesta on pieni, joten teoriassa ravinteikkaan maan ravinteiden kokonaismäärä voi olla pieni. Itse luokittelen tällaisen pykälää karummaksi kuin mihin se oikeasti kuuluu.

    mehtäukko 18.9.2025, 13:33

    CherterC asian ytimessä.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2