Maankäyttö saamelaisalueella

Tuore selvitys on arvioinut, että metsätalous on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen vuosittain porolaitumille suuret haitat. Ehdotetaan, että loput luonnonmetsät tulisi suojella saamelaisalueella.

https://www.longplay.fi/lyhyet/saamelaiset-poronhoitajat-menettavat-hakkuiden-vuoksi-miljoonia-euroja

”Metsätalouden osalta tämä tarkoittaisi sitä, että saamelaisten kotiseutualueella jäljellä olevat luonnonmetsät tulisi suojella. Lisäksi metsätalouskäytössä olleiden laitumien tilaa pitäisi parantaa ennallistamalla niitä, Saijets sanoo. Talousmetsien pitäisi jatkossa säilyä peitteisinä ja niiden hoidossa pitäisi huomioida poronhoidon tarpeet.”

Eikä tässä kaikki.

”Jatkossa myöskään muut maankäyttömuodot eivät saisi enää aiheuttaa poronhoidolle haittaa. Toisin sanoen metsätaloudesta kärsineisiin paliskuntiin ei saisi enää tulla muutakaan saamelaiskulttuuria haittaavaa teollista maankäyttöä, esimerkiksi tuulimyllyjä, vesivoimaa, metsäautoteitä, kaivoksia, koneellista kullankaivuuta tai  matkailuinfrastruktuuria. Ne kaikki vaikeuttavat perinteistä poronhoitoa pirstomalla porojen laitumia.

– Tämä on ongelma maankäytössä, että kaikki nämä maankäyttäjät kumuloivat niitä haittoja.”

Historiallisilla laskelmilla on oma roolinsa maankäyttöä pohdittaessa, mutta voidaanko niillä yksin ratkaista yhteensovittamisen ongelmia tänään? Jos porotalouden toive toteutuisi, syntyisi tappiota vastaavasti kaikille muille elinkeinoille. Menetetyn tulon määrä riippuisi siitä, miten laajalla alueella uusia sääntöjä sovellettaisiin. Tässä ei puhuta koko poronhoitoalueesta, joka kattaa noin 40 prosenttia Suomesta.

Metsänhoitotoimista on myös hyötyä porolaitumille: siinä vaiheessa kun taimikko ja nuori metsä on harvennettu, maassa ja puissa kasvava jäkälä palautuu, mikäli poro ei laidunna alueella kesäisin.