Keskustelut Metsänomistus Maankäyttö saamelaisalueella

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
  • Maankäyttö saamelaisalueella

    Merkitty: 

    Tuore selvitys on arvioinut, että metsätalous on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen vuosittain porolaitumille suuret haitat. Ehdotetaan, että loput luonnonmetsät tulisi suojella saamelaisalueella.

    https://www.longplay.fi/lyhyet/saamelaiset-poronhoitajat-menettavat-hakkuiden-vuoksi-miljoonia-euroja

    ”Metsätalouden osalta tämä tarkoittaisi sitä, että saamelaisten kotiseutualueella jäljellä olevat luonnonmetsät tulisi suojella. Lisäksi metsätalouskäytössä olleiden laitumien tilaa pitäisi parantaa ennallistamalla niitä, Saijets sanoo. Talousmetsien pitäisi jatkossa säilyä peitteisinä ja niiden hoidossa pitäisi huomioida poronhoidon tarpeet.”

    Eikä tässä kaikki.

    ”Jatkossa myöskään muut maankäyttömuodot eivät saisi enää aiheuttaa poronhoidolle haittaa. Toisin sanoen metsätaloudesta kärsineisiin paliskuntiin ei saisi enää tulla muutakaan saamelaiskulttuuria haittaavaa teollista maankäyttöä, esimerkiksi tuulimyllyjä, vesivoimaa, metsäautoteitä, kaivoksia, koneellista kullankaivuuta tai  matkailuinfrastruktuuria. Ne kaikki vaikeuttavat perinteistä poronhoitoa pirstomalla porojen laitumia.

    – Tämä on ongelma maankäytössä, että kaikki nämä maankäyttäjät kumuloivat niitä haittoja.”

    Historiallisilla laskelmilla on oma roolinsa maankäyttöä pohdittaessa, mutta voidaanko niillä yksin ratkaista yhteensovittamisen ongelmia tänään? Jos porotalouden toive toteutuisi, syntyisi tappiota vastaavasti kaikille muille elinkeinoille. Menetetyn tulon määrä riippuisi siitä, miten laajalla alueella uusia sääntöjä sovellettaisiin. Tässä ei puhuta koko poronhoitoalueesta, joka kattaa noin 40 prosenttia Suomesta.

    Metsänhoitotoimista on myös hyötyä porolaitumille: siinä vaiheessa kun taimikko ja nuori metsä on harvennettu, maassa ja puissa kasvava jäkälä palautuu, mikäli poro ei laidunna alueella kesäisin.

  • Rippe

    Porotaloudessa varsinaisen tuotteen, eli lihanmyynnin liikevaihto on noin 20 M€ vuodessa. Tämä vastaa hyvin tarkasti liikennevahinkojen suuruutta, mitä sitten autovakuutuksista maksellaan.

    Elinkeinona poro”talous” on täysin järjetöntä. Niinpä myös kaikki vaatimukset kyseisen ”elinkeinon” etujen ajamiseksi ovat vailla loogisia argumentteja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin ja valtio maksaa lihan myynnin päälle anteliaat korvaukset petovahingoista ja auton alle jääneet porot myös? Tulisi halvemmaksi jos porojen määrää alennettaisiin ja säästyneillä korvausvaroilla tuettaisiin reilua siirtymää muihin elinkeinoihin. Poronhoitoalueen etelärajan siirtäisi samalla pohjoisemmaksi, niin tulisi lisää elintilaa pedoille ja metsäpeuralle.

    Rippe

    Pelkästään liikennevahingoissa kuolleiden porojen korvaamisen lopettaminen ohjaisi elinkeinoa oikeaan suuntaan. Tällöin poroja ei olisi mielekästä pitää valtateiden läheisyydessä. Oletettavasti tämä yksi sääntömuutos pienentäisi poroilun järkeviin mittoihin, ja ainakin poistaisi asumusten pihalla toikkaroivat lähiöporot. Porojen elättäminen siirtyisi sinne, minne se kuuluukin. Eli ylä-Lapin erämaihin.

    mehtäukko

    Eipä tarvita omaa maata, toisten metsät, pellot ja puutarhat on käytössä. Ja härskeintä siinä se, että Aslakan pillin mukaan rajoitetaan toisten omistusoikeutta.

    suorittava porras suorittava porras

    Annelille on todettava , että porojen määrää tulisi rajoittaa ,mutta samalla pitäisi siirtää poronhoitoalueen raja Hankoniemen kärkeen ja Ahvenanmaalle petoihin kohdistuvien metsästyskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.

    Laidunnettava se on lammaskin  kuten naudat ja hevosetkin. Tasapuolisuuden vuoksi niiden tulisi olla tasa-arvoisia porojen ohella petouhkaan nähden. Petoihin kohdistuvat poistamisluvat on voitava myöntää koko maahan ilman valitusmahdollisuutta hallinnollisilla päätöksillä. Nyt petojen poistaminen ja kannanhoidollinen metsästys ovat mahdottomia toteuttaa vuoteen 2030 asti valitusten ja niistä seuraavien eri oikeusasteissa käytävien oikeuskäsittelyjen  seurauksena.

    Tällä hetkellä kourallinen ihmisiä pystyy terrorisoimaan poronhoitoalueen ulkopuolista osaa tehtailemalla perusteettomia valituksia ,jotka aiheuttavat toimenpidekiellon siihen asti , kun viimeinenkin oikeusaste on asian käsitellyt. Tämä riippumatta siitä ,onko päätös hakijan kannalta myönteinen tai kielteinen. Valitukstehdas löytyy Espoosta. Ei suinkaan sieltä , missä peto-ongelma on akuutti.

    Nostokoukku

    Jos, mehtäukko, Aslakin pillin mukaan olisi menty, niin lapissa ei tarvitsisi rajoittaa kenenkään omistusoikeutta. Ne maat ovat olleet saamelaisten aikoinaan, kylässä olemme siellä. Etelän veronkannossa kiertäneet ovat ne heiltä ryövänneet.

    Etelästä Lappiin kevään naimaviikoille vaeltavien määrää tulisi rajoittaa myös voimakkaasti. Jo ilmaston, teiden kulumisen ja luonnon tuhlaamisen takia. Säästyneillä varoilla heille voisi rakentaa etelään korvaavia harrastuksia, vaikkapa vesiliukumäkiä. Myös porojen liikennevahingot pienenisivät ja niistäkin syntyisi säästöä, kun Espoon Bemarit jäisivät Ylä-Lapin teiltä pois. Osa näistäkin varoista voitaisiin ohjata vesiliukumäen korottamiseen. Vielä kysymys yhtäläisesti ja erikseen. Miksi sinne Lappiin pitää tukkia?

    Rane2

    ”Ne maat ovat olleet saamelaisten aikoinaan, kylässä olemme siellä.”

    Sama periaate kuin teillä ryssillä Ukrainassa?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Porotalous on varsin suotavaa Keski-ja Ylälapissa. Ei siitä suurempaa haittaa ole siellä ja antaa ainakin leivän jatketta. Toista on kuitenkin hirvimafian toiminta metsäsuomessa.

    Nostokoukku

    RölliRane se paljastui kotiryssäksi. Haluaa viedä maat saamelaisilta, kuten ryssät ukrainalaisilta. Tulihan se sieltä, naamiot putoavat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suorittavalla mielenkiintoinen avaus, mutta emme tarvitse petojen kannanhallintaan etelämmäs välttämättä poroja, onhan meillä metsäpeura. Sen suojelun nojalla voitaisiin harventaa karhun ja suden kantaa keskisessä osassa Suomea.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)