› Keskustelut › Metsänomistus › Maankäyttöä rajoittavia tekijöitä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Maankäyttöä rajoittavia tekijöitä

    Sent on: 26.6.2013, 06:14

    Omakohtaiset kokemukset omistuksen varrelta:

    1. Rantojensuojelu (80-90 taitteesta) rajoittava tekija
    2.. Sähkölinja (aikajana sama) rajoittava tekija
    3. Malminetsintä (aikajana sama)
    4. Puolustusvoimat (2008- eteenpäin rakennuslupien osalta
    rajoittava tekijä)

    Vaimon mailta:

    5. Moottorikelkkareitti (2011- eteenpäin, ei tosin vaimon mailla,
    mutta näkemäalue raivaukset vaikuttaa)
    6. Kaavoitus (2013-eteenpäin, vaikutus tosin positiivinen,
    helpottanee tulevaisuudessa rakentamista?)

    Tekijä
    6 m3 6 m3
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2013, 09:27

    Juu löytyyhän näitä meiltäkin omiksi tarpeiksi:

    1. Rantojensuojeluohjelma. Oltiin hereillä, tehtiin oma rantakaava. Alueita siirtyi valtiolle ja suojeluun. Kunta teki rantayleiskaavan.
    2. Natura ja kallioiden kartoitus Keski-Suomessa. Tehtiin valitus. Ei suuria rajoituksia, melko normimetsätalous myös kallioalueilla. Keskusteltu kyllä ely-keskuksen kanssa hoidosta.
    3. Maakuntakaavan tuulivoimakartoitus. Poistui valmistelun aikana, ilmeisesti paikallista vastustusta runsaasti.
    4. Sähkölinjan siirto tien varteen; kokonainen palsta mottiin linjan taakse, edunvalvonta myöhästyi pahasti…
    5. Kansallispuistoehdotus Etelä-Konnevedelle valtion maille. Ei rajoituksia odotettavissa.

    6 m3 6 m3 27.6.2013, 08:26

    Mielenkiintoiseksi meni osaltani nuo 1. ja 4. kohdan vaikutukset.

    Rantojensuojeluohjelman myötä koko järvi meni Maakuntakaavan kautta Naturaan.
    Puolustusvoimien vaikutus alueella vaikeuttaa kiinteistön laajentamista ja lisärakentamista.
    Rakennuslupa-anomus käy käsittely kierroksella Puolustusvoimilla.
    Vaikuttaa viivästyttävästi lupien käsittelyä n. vuodella.
    Omakohtaista tarvetta laajentamiseen ei ole, mutta tulevaisuutta ajatellen,,,

    Sähköyhtiö vei maat linjan alle, asiasta silloin ei ollut vikisimisen varaa. 300 m pitkälti, 20 metriä leveydeltään. Ei kuitenkaan kolmea hehtaaria niinkuin epähuomiossa tapaamisessa tulin sanoneeksi.
    Onhan siinä raivattu passilinja hirviporukalle, jolle maani vuokrasin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 27.6.2013, 09:27

    Tunnen itseni ihan hannu hanheksi, kun luen näitä viestejä.

    Sähkölinjoja minimaalisesti. Maantiet ja muut tiet lähellä, mutta ei haitaksi. Ei rantoja suojeltavaksi, eikä tonttien myyntipaineita.
    Muita rajoitteita vain pohjavesialue.

    Onhan se toinen palsta hyvin lähellä Kansallispuistoa. Nyt raja muutaman sadan metrin päässä, siirtynee lähemmäksi niin että vain metsäautotie välissä. Ei tiettävästi kuitenkaan ole uhkaa että se hiipisi tien yli.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 27.6.2013, 09:48

    Liito-oravat ja valkoselkätikat asustelevat meikäläisen pihapiirissä ja lähiympäristössä.
    Ei ole ollut niiden suhteen mitään suojelupäätöksiä.
    Ehkä juuri sen takia viihtyvätkin meillä…
    Mistä muuten johtuu, että suojelualueiilla näitä eläimiä ei juurikaan tapaa, vaan ne viihtyvät enemmänkin talousmetsissä?

    putte 4.7.2013, 18:58

    Minulla ei ole yhtäkään edellä mainituista rajoitteista, mutta silti kolme tekijään rajoittaa maankäyttöäni metsätaloudessa niin, että noin neljännes pinta-alasta ei ole tuottavassa kasvukäytössä:

    1. Kallio tai kivikko
    2. Suo
    3. Jyrkänteet

    6 m3 6 m3 4.7.2013, 19:56

    Taytyy tarkentaa malminetsinnan osalta. Ei rajoita maankayttoa tai metsataloutta. Kaivoslaki antaa oikeuden menna kenen tahansa maille kairaamaan ja etsimaan luonnonvaroja. Omistamallani palstalla on ollut valtausvaraus nikkelille Outokummulla, siita jopa maksettiin. Lisaksi palstalta on loytynyt vuolukivea. Samaten sielta on etsitty kultaa. Samaisen vihreankiven vyohykkeen alueelta on etsitty myos timantteja. Jos kaivospiiri muodostuu, on vaarassa menettaa maansa vastikkeelisesti yhteiskunnan edun takia.

    6 m3 6 m3 4.7.2013, 20:09

    Ja tuo rantojensuojelu aiheutti aikoinaan hankaluuksia rakennuslupa asioissa. Yli innokas ymparisto sihteeri piirteli rantojen suojelualueita pienimittakaavaiseen karttaan tussilla. Omistamani 100X200 metria oleva palsta jai tuon tussiviivan alle. Sen perusteella han vaati jo luvallisesti rakennettua mokkia purettavaksi. Hupaisinta asiassa oli, etta tuo suojelupaatos ei viela ollut saanut lainvoimaisuutta. Suojelualueet oli maaritetty ensisijaisesti valtion maille sijoitettavaksi. Palstani ”nojautuu” valtion maihin.

    Puun takaa 4.7.2013, 20:29

    Laajin maaseudun maankäyttöä rajoittava tekijä koskee rakentamista.
    Jos haja-asutusalueella ei ole olemassa yleiskaavaa, on alue ns. valkoista aluetta, joka on periaatteessa rakennuskiellossa. Rakennuslupia voi toki saada, mutta ne ovat poikkeusluvan takana, ja myöntöperusteissa on suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja.
    Taustalla on ympäristöministeriön aikoinaan käyttöön ottama linjaus, ettei maasdeudulle enää rakennettaisi vakituiseen asumiseen tarkoitttuja taloja muuten kuin olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen. Tästä johtuen suurin osa Suomen pinta-alasta on käytännössä rakennuskiellossa, eikä suomalaiset voi vastoin Suomen perustuslakia ja EU:n perustusasiakirjaa valita vapaasti asuinpaikkaansa omassa maassaan.

    6 m3 6 m3 4.7.2013, 21:31

    Heitit mielenkiintoisen pointin! Tuotahan se tarkoittaa.
    Kuinka monta aioittua rakennushanketta tuo menettely torppaa?
    Ajatuskulku johtaa väkisinkin siitä aiheutuviin välillisiin vaikutuksiin.
    Joku voi haudata rakennushankkeensa lupamenettelyn vaikeuteen.
    Silloin menetetään kiinteistöverot, rakennustarvikekaupassa raha ei liiku. etc.
    No ehkäpä tuo raha ohjautuu korjausrakentamiseen?

    6 m3 6 m3 8.12.2013, 16:11

    Arvoisa maanomistaja

    Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt kaivosyhtiö X:lle (Suomi) malminetsintäluvan XXX kunnan, XXX kylän XXX alueelle.
    Malminetsintälupa on voimassa 23.8.2013 asti, ja tuona aikana on mm. maa- ja kivinäytteiden avulla tarkoitus selvittää alueen mahdollisten mineraaliesiintymien hyödynnettävyyttä. Malminetsintälupa ei itsessään oikeuta kaivostoimintaan.

    Malminetsintäalueen maanomistajat ovat kaivoslain (621/2011) nojalla oikeutettuja vuosittaiseen maankäyttökorvaukseen
    20€/ha/vuosi.

    (Niin on maailma muuttunut 20 vuodessa, silloin ei maksettu mitään tutkimisesta, ainoastaan valtausvarauksesta maksettiin.
    Toisaalta silloin Outokumpu ilmoitti etukäteen että ovat menossa tekemään tutkimuksia, tämä nykyinen kaivosyhtiö ilmoitti tuolla kirjeellä vasta jälkeenpäin.
    Joku pikku-uutinen asiasta oli ollut paikallislehdessä noista tutkimuksista, mutta maanomistajaa asiasta ei informoitu etukäteen mitenkään)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2