Keskustelut Metsänomistus Maankohoaminen pahentaa Pohjanmaan tulvia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Maankohoaminen pahentaa Pohjanmaan tulvia

    Pohjanmaan tulvista on syytetty metsäojituksia, mutta eikö perimmäinen syy tulvien pahenemiselle ole rannikkoalueiden maanpinnan kohoaminen?

  • jees h-valta

    Niin taitaa tuohon Pohjois-Pohjanmaalle tulla iso järvi kohta luonnostaan. Jos annetaan alajuoksun nousta luontaisesti.
    Kannattaisi alkaa nostaa turve pois alta ensin ja hyödyntää se täysimääräisenä lämmitykseen. Sitten vesi perään ja rantatontteja myymään.

    Rane

    Rane kuuli radiosta että virtaamat ei välttämättä ole niin poikkeuksellisen kovia mutta mukana on paljon kovaa teräsjäätä joka tekee äkkiä sitkeän padon.

    Puun takaa

    Maan kohoaminen luoteessa kallistaa esim. Oulujärveä kohti kaakkoa niin, että jonakin päivänä, (-ei kuitenkaan vielä meidän aikanamme) se alkaa laskea vetensä kohti Pielistä ja Vuoksen vesistöä. Vastaavasti kävi muutama tuhat vuotta sitten Saimaalle ja Päijänteelle. Nehän laskivat aikaisemmin ennen Vuoksen ja Kymijoen puhkeamista Salpausselän läpi vetensä Haapajärven kautta Kalajokeen.

    Korpituvan Taneli

    Kaikki täällä luetellut syyt vaikuttavat.

    – Maankohoaminen
    – Isot peltoaukeat
    – Metsäojitus
    – Valtavat jäätelit

    Lisäksi on syitä joita ei vielä tässä mainittu
    – Sateiden ajoittuminen
    – Koskien ennallistaminen
    – Selvät säännöstelyvirheet pahensivat viime syksyn tuhoja.

    Nämä mainitut seikat vaikuttavat kukin omalla aikajänteellään, ei ihan yksiselitteistä ”syyllistä” ole.

    Maankohoaminen jopa jatkaa esim kyronjokea ja samalla sen suuosa nousee. Katsokaapa karttapaikalta kyrönjoen suuta miten kapeisiin ja mataliin salmiin, saarten väliin se nykyäänkin päättyy.

    Tässä Linkki, ellei toimi on hakusana: Vassorfjärden

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/
    linkki?scale=200000&text=Kyr%C3%B6n
    joen+suu&srs=EPSG%3A3067&y=7016867&
    x=244687&lang=fi

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Maankohoaminen on mielenkiintoinen ilmiö, ja se on vaikuttanut vesien virtaamaan useissa vesistöissä. Vain 1500 vuotta sitten Ähtärin järvien vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin suoraan Pohjanlahteen, kunnes hakivat uuden laskureitin kohti etelää Kokemäenjoen vesistöön.
    Onko mailasi havaittavissa vastaavia ilmiöitä?
    Meikäläisen maat ovat sen verran korkealla, etteivät ne ainakaan ole olleet jääkauden jälkeen veden alla. Sen verran vedenjakajalla ollaan, että osa vesistä menee Päijänteeseen, mutta osa suoraan Kymijokeen.

    Gla

    Moni tekijä tosiaan vaikuttaa ja niistä vain osaan ihminen käytännössä voi vaikuttaa. Ainakin soiden ennallistamista on tarjottu lääkkeeksi, mutta itse en osaa ottaa kantaa tuon vaikuttavuuteen. Periaatteessa ojitus nostaa tulvahuippuja, mutta mikä ennallistamisen potentiaali kokonaisuudessa on? Joitain poikkeuksia lukuunottamatta vain heikosti puuta kasvavien soiden ojia voidaan tukkia tai jättää perkaamatta.

    Ihmisen kannalta tulvien suuruuden tai määrän lisäksi kiinnostava asia onkin tulvien seuraukset ja niihin vaikuttaminen. Mihin esimerkiksi sallitaan rakentaminen ja millaisia vaatimuksia tulvariskialueen rakenteille asetetaan. Sama asia on ajankohtainen rannikolla merenpinnan nousuun varautumisessa.

    hemputtaja

    #### —–snip—- Ainakin soiden ennallistamista on tarjottu lääkkeeksi, mutta itse en osaa ottaa kantaa tuon vaikuttavuuteen. Periaatteessa ojitus nostaa tulvahuippuja, mutta mikä ennallistamisen potentiaali kokonaisuudessa on?

    —–snip—-

    Lähetetty: 3 h, 17 min sitten
    Lähettäjä: Gla ####

    Suhtaudun myös epäillen. Liekö noita niin paljon, että vaikuttaisivat ilman helkutinmoista työmäärää.

    Näytöt puuttuvat. Puustoinen, ojitettu suo ei välttämättä ole sen pahempi kuin ojittamaton. Voi olla jopa parempi patoaja kuin oli alkujaan luonnontilassa. Puuttomaksi jäänyt suo on eri asia, mutta onko noita nyt niin paljon edes ojittu. Tietenkin, jos kysyt viherhomeisilta miten on, kertovat kyllä kaikkien avosoiden tulleen ojituiksi.

    On sitä ennallistamista yksinkertaisempiakin ja vaarattomampia ratkaisuja – noin niin kuin periaatteena – jos soita halutaan käyttää tulva-altaina. Pistetään laskuojiin vanhanaikaiset neulaspadot, jotka suljetaan kevättalvella ja avataan kun pahin tulva on ohi.

    Timppa

    Kyllä minua harmittaisi, jos vuodesta toiseen saisi pelätä talonsa puolesta. Valtiokaan ei enää ensi vuonna korvaa vahinkoja.

    Ennen ojitusurakan aloittamista olisi kannattanut kysyä neuvoa Konsta Pylkkäseltä. Hänen mukaansahan:
    ”Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteutumatta. Tai sitten ne toteutuvat toisin kuin on suunnitelu. Sen on helppo kulkea maailmansivua, joka tämän oivaltaa.”

    Se ojitusmetsien tuotto ei kuitenkaan taida olla kuvin hyvä, joten siltä osin jäivät asiat huvikseen toteutumatta. Sitten tulivat nuo tulvaharmit, joita ei suunniteltu.

    Selvähän se nimittäin on, että laajamittaiset virtaamat ojitetuilta soilta nostavat tulvahuippuja. Siis täysin yhteiskunnan vastuulla oleva asia, koska valtio rahoittikin hankkeita. Tietysti vedenlaatukin kärsii aina Pohjanlahteen saakka.

    Mitä sitten pitäisi tehdä? Varastoaltaita? Ojituksen tukkeamisia? Nykyjokien perkauksia? Vaiko uusia jokiuomia lisää? Vaiko nostetaan talot paaluille? Jos pystyttäisiin saamaan virtaamista irti kohtuullista sähkötuotantoa, niin varmaan löytyisi rahaakin tulvasuojelun parantamiseen. Nykyinen toiminta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peitonjatkamiselta.

    Korpituvan Taneli

    Jatkoa…

    Viime syksyn kesätulvan tietysti aiheutti poikkeuksellisen suuri sademäärä, mutta se ei ole koko totuus.
    Latvavesistöissä tulvan nousua oli edesauttamassa ”ennallistetut” koskipaikat. Ne todennäiköisesti nostivat vettä juuri sen verran että päästiin ennätyskorkeuksiin.
    Alajokialueitten vahingot johtuivat vain ja ainoastaan siitä että kaikki tekoaltaat oli ahnehdittu täyteen, että pienillä sähkömyllyillä olisi mitä jauhaa kun pakkaset alkavat. Paikallisessa lehdessä kerrottiin sankaritarinaa vesi-insinööristä, joka esti suuret vahingot, jotkä olisivat tulleet, jos Pitkämön tekoallasta ei olisi kiireesti ruvettu tyhjäämään, tulvan muutenkin ollessa pahimmillaan. Kukaan ei hoksannut kysyä, että kenen määräyksestä allas oli jo ennen sateitten alkua piripinnassa.
    No Sääsatyivät asutustaajamat kun päästettiin taas vesi alajokimaiden pelloille ja pumppailtiin kuukauden kuluessa pois.

    Yksi näkökohta on jäänyt myös huomaamatta.
    Nyt mokkirakentamisen huumassa on rakennettu myös sellaisia paikkoja, joihin vanha kansa ei olisi rakentanut. Jokaisella jokirannan talolla pitää myös olla siellä vesirajassa hieno rantasauna yms. Olempa nähnyt monta uutta omakotitaloakin, joista en olisi kyllä senttiäkään maksanut, ihan ilmeisen tulvariskin takia.
    Toki esim. viime syksyn tulva tuli siään sellaissiinkin taloihin, joissa se ei ole ollut aiemmin edes nurkissa.

    Ei tämä kuule Timppa ole ollenkaan verrattavissa Hölmöläisten peitonjatkamiseen. Hölmöläisten peittohan pysyi sentään samanmittaisena jatkossakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Timppa:
    ”Selvähän se nimittäin on, että laajamittaiset virtaamat ojitetuilta soilta nostavat tulvahuippuja. Siis täysin yhteiskunnan vastuulla oleva asia, koska valtio rahoittikin hankkeita. Tietysti vedenlaatukin kärsii aina Pohjanlahteen saakka.
    Mitä sitten pitäisi tehdä? Varastoaltaita? Ojituksen tukkeamisia? Nykyjokien perkauksia? Vaiko uusia jokiuomia lisää? Vaiko nostetaan talot paaluille? Jos pystyttäisiin saamaan virtaamista irti kohtuullista sähkötuotantoa, niin varmaan löytyisi rahaakin tulvasuojelun parantamiseen. Nykyinen toiminta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peitonjatkamiselta.”

    On tietysti selvää että laajamittaiset ojitukset, niin pelloilla kuin metsissäkin nostavat tulvahuippuja.

    Toisaalta tulvia on Pohjanmaalla ollut aina, ennen kuin metsiin oli tehty ensimmäistäkään metriä ojaa. Peltojen ojitus vaikutti tietysti jo tuolloinkin.
    Tulvien kanssa vain oli opittu elämään. Oli vain luonnollista että ns alajokimaat olivat keväisin veden alla. Asutus oli harjanteilla ja alajokimailla oli vain latoja, jotka olivat tyhjiä keväällä.
    Perkailtiin koskia ja saatiin hommaan hiukan helpotusta.

    Sitten saatiin ”apuun” viisaat vesiherrat.
    Tehtiin tulva-altaita ja patoja. Niiden yhteyteen tuli pieniä vesivoimalaitoksia ja se olikin sitten se viimeinen virhe. Tulvasuojelusta tulikin sähkötehon priimausta. Sitten joku viisas vesi-insinööri vielä keksi ”entisöidä” koskia, eli niihin kipattiin kuormuri tolkulla kiviä, jotka edellinen sukupolvi oli vaivalla sieltä pois völjännyt.

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Jatkuu…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)