Keskustelut Luonto Maatalouden tukeminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 182)
  • Maatalouden tukeminen

    SAK: pj Jarkko Eloranta on oikealla tiellä: Maatalous tarvitsee tukipakettinsa! On hyvä, että työntekijäjärjestö on mukana alkutuotannon tukemisessa. Koko elintarvikeketjussa työskentelee 340 000 työntekijää jotka ovat myös kotimaisesta tuotannosta riippuvaisia. / Maaseudun tulevaisuus 17.8.2018

  • mehtäukko

    Oli miten oli, syöminen on pää-elinkeino. Kuten aiemmin todettua, tässäkään ei voi luottaa vieraan apuun tosipaikan tullen.Ja niitä on tulossa. Kotimainen tuotanto on pidettävä tavalla tai toisella pystyssä.Ilman tukea se vain ei onnistu eikä ainakaan ääri-ilmiöiden vallitessa.

    On tukilistoilla monta monituista muuta asiaa, jotka eivät tarvitse centiäkään.Vaikkapa keulilla puoluetuki.

    Kuitupuunkasvattaja

    Syöminen on tosiaan tärkeä elinkeino. Vertailukohdaksi asian tärkeydestä voisi ottaa Suomessa vaikkapa vesijohtoverkon. Esimerkkinä kunta voisi myydä vesijohtoverkkonsa pääomasijoittajille ja perusteena on se, että Suomessahan puhdasta vettä riittää. Siis ei huolta?

    Jos pääomasijoittaja on vähänkään normitoimija, voi esimerkkikunnassa veden hinta moninkertaistua vähän ajan kuluttua. Ihme homma kyllä, että täkäläisiä sähköverkkoja myytiin niin innolla markkinavoimille.

    Haluaako joku maa kokeilla miten käy jos ruuantuotanto ulkoistetaan kokonaan?

    Puuki

    Ei vesijohtoverkkojakaan kannata myydä ulkolaisille vaikka se epäilemättä on joidenkin tahojen suunnitelmissa kuten oli sähköverkkojenkin myynti.   Huonoja esimerkkejä on esim. USA:sta, jossa joissakin osavaltioissa myytiin vedet pääomasijoittajille, jonka jälkeen paikalliset saattoi jäädä kokonaan ilman  kaivovettä. Veden omisti yhtiö  ja pullotti sitä liian paljon ja kaivot kuivuivat.  Jossain oli juttua että myös sadeveden kerääminen oli ollut kiellettyä kun senkin omistusoikeus kuului vesiyhtiölle.

    Ruoan tuotanto ei eroa siitä juuri mitenkään, jos ulkoistamisvirhe ehditään jossain maassa tehdä.

    Maastullissa tai Hesarissa joku maanviljelijä kertoi, että sai tänä vuonna kaurasta 12 s kilolta. Ei riitä tuotantokustannuksiin. Viljan tuottajahinta on miltei olematon osuus leivän hinnasta.  Kuitenkin Suomessa kasvatetaan vielä ainakin toistaiseksi hyvälaatuista viljaa ja muita peruselintarvikkeita.  Toivottavasti välikäsien ja kaupan voitontavoittelu ei pilaa tärkeintä tuotantoalaa .

     

    Jätkä

    SeSe vaan on sillälailla ihmeellisesti, että kun leivästä tuottaja saa – sanotaan nyt vaikka 5 senttiä ja myydään kaupassa kahdella eurolla, niin katovuonna saattaa viljelijä saada ruinattua viljanhintaan lisuketta sen verran, että yhden leivän jauhoista viljelijän brutto-osuus nousee sentillä, mutta kaupassa ”On pakko nostaa  -Ainakin 20 senttiä kuluttajahintaa, tarve olisi nostaa eurolla.”

    Kyllä nuo Demarit ovat kauheita, kun sillälailla kyykyttävät kaupungin herroja!

    oksapuu

    Onhan näitä nähty/kuultu…

    Mieleen muistuu erinäisiä ”slouganeita” . ”Tapa talonpoika päivässä”, ”maanviljelijä syö pöydästäsi”, ”nyt loppui isäntien uho” ja sillä lailla…

    Vaalit taas tulossa, mitähän tällä kertaa?

    Jätkä

    Vastaavaa punaniskojen vihapuhetta näkyy tämäkin foorumi olevan täynnä. Kuitenkaan kunpikaan ryhmä ei mesnesty huonostikaan ilman toista. Ituniskat kadehtivat vuosilomia ja pekkaspäiviä, Duunarit kadehtivat viljanviljelijöiden kuuden työviikon pituisia työvuosia. (Pari viikkoa keväisin, nelisen viikkoa syksyisin, jos kyntää).

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jätkällä on ilmeisesti jäänyt jotain hampaankoloon maanviljelijöitä kohtaan. Tuo 6 viikon työvuosi sopii oikein hyvin Oksapuun luettelemien slouganeitten joukkoon.

    Pienenä vihjeenä maatalouden ahdingosta voisin kertoa tarinan kauran ja ohran hinnasta. Kun tuolla joku oli saanut kaurakilosta 12 centtiä, niin minun tietojeni mukaan se oli jo paljon. 8 centin kaurakilon hinnoista olen kuullut.

    Aikanaan keväällä 1966 päätin lopettaa maanviljelyksen. Ei se ollut varsinaisesti kannattamatonta, mutta kun peltoala oli pieni ja investointeja rakennukssiin ja koneisiin olisi pitänyt tehdä, päätin lähteä palkkatöihin. Myin silloin edellisen vuoden satoa olevat ohrat ja kaurat pois ja sain niista 60 penniä kilolta. Kun ei oteta mitään indeksejä sun muita mukaan se on melko tarkasti 10 centtiä kilo. Repikää siitä, niitä kuuden viikon työvuosianne.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä. Kuuden viikon palkalla ei voi elää koko vuotta.

    harrastelija harrastelija

    Ajattelin tuota aloitusta tehdessä jotain konsestusta. Tarkoitus on häivyttää tuota kaksijakoisuutta; * kaupunkilaiset / maalaiset, * työläiset / alkutuottajat…

    ”Työmies on palkkansa ansainnut”, on vanha sanonta. Panin pellot pakettiin samoin kuin Tanelikin, viimeisin kaura niitettiin 1965, olin käsin kylvänyt sen keväällä. Sitä ennen oli tietysti levitetty pelloille lantalan sonta sekä tehty tarpeellinen äestys. Samana vuonna lopetettiin elukoiden pito.

    Työaikana sitten 1980-luvun alussa keskusteltiin silloisen SAK:n sihteerin vieraana työhommista. Sihteerinä oli joku Ihalainen, järkimies silloin paikallaan. Myöhemmin poliitikkona ei oikein natsannut, työministerinä ollessa työttömyys lisääntyi 100 000 :ella! Ei ehkä ollut yksistään Ihalaisen syy?

    Jätkä

    Anneli:”-Niinpä. Kuuden viikon palkalla ei voi elää koko vuotta.”

    Eipä niinkään – nykyhinnoilla.

    Siksi maksetaan tukiaisia, joilla kymmenen ja puoli kuukautta vuodesta vedetään lonkkaa . Kernaasti jossain Välimeren maissa tai vallan kaukomaissa, onpa Karibian risteilyilläkin viljanviljelijöitä rentoutumassa kovan työrupeaman jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 182)