Keskustelut Harrastukset Mahlaa suonissa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Mahlaa suonissa

    Joka kevat olen viillellyt koivun kylkiä ja laskenut mahlaa.
    Vanhukset teki siitä jonkinlaista siman tapaista juomaa.
    Itse juon sitä sellaisenaan. Tahtoo vain olla huonosti säilyvää.
    Millä tavoin sitä saisi säilymään paremmin?
    Joku keinohan siihen on kun sitä saa pulloissa ostaakin.
    On vaan tuhat rosenttia voittoa kun itse hankkii ja taatusti lisäaineetonta.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaus: pakastamalla. Pulloissa myytävä on varmaankin vain pastöroitu eli alkaa avaamisen jälkeen pilaantua.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mahla

    Kanadassa sokerivaahteran mahla tiivistetään keittämällä sitä pitkään, mutta tämä muuttaa mahlan ominaisuuksia ja makua.

    Kun vierailin vuonna 1991 ontariolaisessa mahlametsikössä, kertoivat, että oravat aiheuttavat ongelmia nakertamalla keruuseen käytettyjä muoviputkia. Kanadan mahla-alueella järjestetään keväisin ”pancake breakfast” aamiaisia. Metsään jossa on mahlan keittopaikka, ”sugar shack”, katetaan pitkiä pöytiä ja menuna on paksuja pannukakkuja, vaahterasiirappia ja paistettuja makkaroita. Namm.

    Hakusanalla ”homemade maple syrup”, löytyy kielitaitoisille oman vaahterasiirapin keitto-ohje. Vaahteran mahlaa tarvitaan keskimääräisellä sokerikonsentraatiolla 43 gallonaa yhteen gallonaan siirappia. Gallona on vähän päälle neljä litraa jos oikein muistan.

    jees h-valta

    Kunhan vain viiltelee oman metsänsä koivuja.

    abietis

    Kenenkäköhän koivuja sitä viiltelis tänä keväänä?
    Vanhusten?

    Se säilyy varmaan pakkasessa mutta kun sinne kertyy aina marjoja ja muuta jota on hankalampi muuten säilöä.
    Aattelin että jos kellarissa sopisi paremmin.
    Siispä onnistuisko se pastorisointi uunissa?

    Gallona on uudella mantereella 3,8 l ja imperial eli kansainyhteisön maissa 4,5 l (Englannin alusmaat).
    Paitsi että Kanadahan oli osa Common wealthia?
    Paitsi että kun itse kävin Kanadassa siellä kyllä käytettiin myös meikäläisiä SI-yksiköita.
    Ei kyllä kai kanadan gallona on sittenkin se 4,5 l ?

    No jos asia jotakuta kiusaa niin minulla on vaimon lupa viillellä omia koivujani. Ostettuja ja perittyjä, omia ja yhteisiä.

    Aukusti

    Omia, kovalla rahalla vieraalta ostetun tilan koivuja olen porannut mahlan keruuta varten.

    6 m3 6 m3

    Juu, kannattaa ottaa pora kateen. Porata pari senttia syva kolo koivun kylkeen. Reikaan sopiva elintarvike hyvaksytty letku. Niin voit ohjata mahlan suoraan pulloon tai purkkiin. Pastorointi kotioloissa hankalaa, pakastaminen helpompi vaihtoehto. (Se kolo kannattaa juoksutuksen jalkeen tukkia puutapilla) Niin, ja se makoisin mahla juoksee naapurin koivuista. Vinkki mahlan pakastukseen: Huuhtele tyhjat maitopurkit, laita sisapussi, tayta mahlalla. Noin saat pakastimeen mahtumaan enemman. Kun otat purkin jaakaappin, nauti sitamukaa kuin sulaa.

    Pinsiön vaari

    Nuorempana tuli joskus tiputettua. Mitään säilöntäkonstia ei käytetty vaan juotiin porukalla pois. Pakastaminen on tietysti käypä keino. Siirapiksi keitossa menetetään osa haihtuvista aineista. Jotkut tekee kyllä mahlallakin bisnestä mutta taitaa olla markkinat täynnä.

    Takavuosina tapasin melko laajan mahlantiputus viritelmien verkoston metsässä lähellä kantatietä. Monta puuta ja taitavasti tehty. Ja eriomaisesti naamioitu. Hirviaidassa ei sillä kohtaa ole porttia mutta siihen on tehty kulkuaukko joka suljetaan parilla haalla. Pitää vaan kulkea kumarassa. Muutin yhden rastin paikkaa ettei järjestelmä joutunut vaaraan. Oli siinä seuraavana keväänäkin tiputus menossa. Nyt ne koivut on jo kaadettu. Saattoi olla luvallista touhua ja ennakoida hakkuuta. Ihan hyvä että otetaan luonnon antimet talteen. Naamiointi esti asiattomien huomaamisen sillä liki asutusta tahtoo olla niin monenlaista kulkiaa.

    6 m3 6 m3

    Eikös Metsälehdessäkin ollut joku vuosi taapäin juttua tuosta mahlankeruusta?
    Mieleen on jäänyt kuva jossa putkisto risteili koivikossa.
    Kyseessä taisi olla yrittäjä joka toimitti mahlaa ulkomaillekin pastoroituna ja pullotettuna.

    Puun takaa

    Koivunmahla maksaa kuluttajalle tuolla Euroopassa 16-18 euroa litra.
    Onhan siinä toki monta ottajaa välissä.

    Aukusti

    Mahlan valutuksesta oli muistaakseni parissakin eri lehdessä artikkeli jokunen vuosi siten. Toisessa jutussa mainittiin käytetyn sairaalavälineistöön kuuluvia letkuja, liittimiä ja sulkuhanoja.

    Kun valutusastia on maassa (puun varjon puolella) niin on asiallista laittaa korkkiin tiivis reikä letkua tai letkuja varten ja tiivistää tyvi huolellisesti. Mahlassa oleva sokerin tuoksu houkuttelee muuten muurahaisia ja muitakin ötököitä aterialle.

    Itse kokeilin valutusta katkaisemalla koivusta oksan ja sitomalla siihen päähän pienen muovipussin tiukasti. Pussien keräilykin on helppoa, oksa vain poikki ja pussukka astiaan. Ja uusi pussi oksantynkään jos mahlaa näyttää vielä tulevan, ellei vuoda niin uuden oksan kimppuun.
    Kotona on helppo valuttaa pussit tyhjäksi pakasteastioihin.

    Tästä ensimmäisestä kokeilusta on parikymmentä vuotta ja koivu voi oikein hyvin rantatörmällä kasvaessaan.

    Puun takaa

    Koivunmahlastakin saa erinomaista siirappia jos vain malttaa sitä keitellä.
    Seuraavaksi onkin sitten kuusenkerkkäsiirapin vuoro.
    Sitä odotellessa voisi valutella kuusen pihkaa haavavoiteen tekoa varten. Siitä olikin viimeksi ohjeet Metsälehdessä.
    Kyllähän suomalainen metsäluonto on todella rikas ja monipuolinen, jos sieltä kaikki mahdollisuudet hyödyntää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)