› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn oksalaatu, rehevällä paikalla

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

  • Männyn oksalaatu, rehevällä paikalla

    Lähetetty: 20.2.2026, 14:24

    Merkitty: 

    Eräälle juurikäävän vaivaamalle palstalle tulen istuttamaan mäntyä savisiin notkoihin. Kiinnostusta on myös muutenkin kasvattaa mäntyä savikoissa nopean alkukehityksen vuoksi. Voimakasoksaisuus ”liian” rehevällä paikalla vain arveluttaa. Tukissa ei saa olla yli 40mm paksuja kuollleita oksia. Kuinka paksut oksat alkaa soitella hälytyskelloja taimivaiheessa? Pitäisi oppia tunnistamaan liika oksaisuus varhaisessa vaiheessa etten sitten istuttele samoin menetelmin jatkossa muuallekkin jos tukkia ei olekkaan tulossa.
    Laitoin referenssiksi kuvan n. 2m pitkästä männyn taimesta joka on naapurin palstalla, onko kuvan oksaisuus vielä toleranssissa? Istutettu taimi, kasvupohja MT:n rehevämällä puolella.

    Männyn oksalaatu

    Tekijä
    Juniori Juniori
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 20.2.2026, 14:28

    Onhan nuo vielä alle 6 cm. Toistaiseksi kelpaa.

    Savikolla mänty ei kasva kunnolla.

    Juniori Juniori 20.2.2026, 14:49

    Kyllä toistaiseksi, pitäisi oppia lukemaan oksien kasvukäyriä kerkeääkö 20mm oksa tuossa korkeudessa kuolla ennen kun saavuttaa yli 40mm jolloin pilaa tyvitukin.

    Millä perusteella savikolla ei kasva mänty? Olen kuullut päinvastaista. Kylvö tuskin onnistuu mutta meinasinkin istuttaa.

    Kyselen vaikeita kyssäreitä mihin ei välttämättä voi antaa yksiselitteisiä vastauksi, mutta koulussa sanottiin ettei ole tyhmiä kysymyksiä.

    140ärrä 20.2.2026, 15:03

    Juurikääpä voi iskeä mäntyynkin ja säilyä sen kannoissa. Raudus ei oikein ole savimaan puulaji, hies taas etupäässä kuitupuuta. Tiheässä kasvattamalla voi kyllä saada tukkilaatuakin, paitsi järeyden kerääminen on haasteena.

    Itse ehkä raudukseen kuitenkin kallistuisin, ja hies saa täydentää, jos on täydentääkseen. Harvennuksissa sitten suosii paremmin kasvavaa.

    Minulla on jonkun verran rehevähkön maan sekametsää, jossa männyt on järeitä, mutta on sitä oksaakin sitten, ja tietysti tässä vaiheessa jo kuivia. Vähän niin ja näin tukkilaadun kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.2.2026, 15:03

    Mänty voi olla herkkä sienitaudeille hienojakoisella maaperällä. Tällaisia kokemuksia muistelen saadun Lapista.

    Jos viljelee savikoita etelässä, voisi harkita jaloja puita kuten tammi. Myös tervaleppä?

    Juniori Juniori 20.2.2026, 15:10

    Nyt uudistukseen tulevat kuviot olivat 100% kuusikoita joten epätodennäköistä että kyseessä on männynjuurikääpä, kuusenjuurikääpä ei mäntyyn mene, toisinpäin kyllä menee.

    Sekametsäsi männyt varmaan luontaista alkuperää? Itsekkin olen nähnyt enimmäkseen rumia mäntyjä rehevillä paikoilla oletettavasti jalostamatonta alkuperää, tiedä sitten miltä näyttäisi jos olisi valiosiemenistä perustettu.

    Tervaleppää ja jalopuita kiinnostaa kokeilla mutten isompia aloja niitä ainekaan vielä ala laittamaan, sen verran epävarma markkina. Olikos niin ettei tevealeppä maistu hirvelle?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.2.2026, 15:48

    Epäilen että lepät ei maistu hirville. Sen sijaan tietenkin lähes kaikki muut lehtipuut maistuvat ja myös kauriille.

    Se Lapin laaja sienitauti ei ollut juurikääpä, vaan muistaakseni  versosurma eli surmakka. (Mutta tauteja on monta ja saatan sekoittaa  nimet. Korjatkaa paremmin muistavat.) Viime vuosina pohjoisessa on ollut myös tervasroso männyn haittoina (eri asia kuin tyvitervas).

    Juniori Juniori 20.2.2026, 15:57

    Onneksi ollaan etelässä.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)