Keskustelut Metsänhoito Männyn paalujuuri

  • Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten TomperiTomperi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Männyn paalujuuri

    Merkitty: 

    Muistan lapsuudestani kun veljeni kanssa tehtiin kemiallisfysiologisia tutkimuksia ja kohteena oli tarvaskanto, sillä muuten oli paalujuuri mutta kuinka pitkä ja kuinka syvälle ulottuva ei tullut tutkituksi.  Kymmenkunta tuulen kaatamaa mäntyä olen tänä keväänä nähnyt, yhdessäkään ei minkäänlaista paalujuuurta. Onko keskustelupalstalla yhtään konemiestä joka nostelee kantoja, minkähän laisia havaintoja heillä olisi, jospa jopa kuvia saisi männyn paalujuurista.  Voihan olla tietysti että jalostus on karsinut pois tätä paalujuuri ominaisuutta männyistä vai onko se mahdollista hyvillä hiekkaisilla mailla tai muuten vain se on hyvin harvinainen kasvupaikkoihin liittyvä tapahtuma.  Suollahan männyn ei ole koskaan havaittu kasvattavan paalujuurta. Kasvaisiko paalujuuri männyt hitaammin maanpääliseltä osaltaan…

  • 140ärrä

    Liekö geneettinen vai kasvupaikkaan liittyvä juttu, mutta kaikki männyt ei tosiaankaan tee paalujuurta. Kotipaikalla syöksyvirtaus teki pihan männyille ja rakennuksille tuhoa, ja yhdessäkään juurakoineen kaatuneessa männyssä ei ollut paalujuurta. Moreenimaata kuitenkin, kuivahkoa kangasta, ei edes isoja kiviä.

    Haapa sen sijaan näkyi tekevän syvän ja paksun juuriston samalla kasvupaikalla, kun yritettiin kantoa kaivaa pois. Syöksyvirtaus kaatoi ja katkoi mäntyjä ja kuusia ympäriltä, mutta haapa pysyi pystyssä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Risto Sarvas kirjoittaa suurteoksessaan ”Havupuut”, että mänty tekee paalujuuren useimmiten hiekkaisella tai someroisella kasvupaikalla. Vaikuttaisiko myös paikan tuuliolot asiaan? Männyllä ei ole tarvetta ankkuroida itseään jos se ei koe heiluntaa.

    Gla Gla

    En ole konemies, mutta noin kuten Anneli kirjoittaa.

    Veikkaan pikemminkin niin, että hyvä maaperä ja tukeva juuristo pitää puut pystyssä. Vastakkainen esimerkki kuusi kostealla savimaalla, jonka juuret kulkee pintaa pitkin.

    Pavekka

    Tontilla on enimmäkseen kuusta mutta mäntyä joukossa. Hannes oli kaatanut myös mäntyä ja niissä ei ollut paaluujuurta. Joskus rakennuksien alta kantoja kaivaessa muistan tapelleeni paalujen kanssa. Eli molempia löytyy, maapohja savea.

    Tomperi Tomperi

    Mutta minkä ikäisenä mänty alkaa kasvattamaan paalujuurta?  Eikös sen ptäisi olla juurikin toisin päin kuin aikaisemissa viesteissä kirjoitettiin?  Nykyäänhän jo taimivaiheessa männyt kasvatetaan harvemmassa asennossa kuin oletetaan niiden  aikoinaan kasvaneen? Harmi etten muista tarkemmin kuinka pitkä se paalujuuri oli näiden kemiallisfyysisten kokeiden aikoinaan.  Veljeni kanssa laitoimme trotyyliä viinapulloon ja melkein täyteen trotyyliä nallit ja tulilangat…. kanto jäi paikalleen ja kvoin met yritimmä se syvälle tunkea juurakon sisään. Kaikki toimi hyvin mutta kanto jäi paikalleen.  Noh emmesen jälkeen kokeneet mitään syytä jatkaa näitä kokeilua kun tylsän yksinkertaista oli saihan tuota seurata tuotakin toimintaa kyllälti muutoinkin, ihan kyllälti.  Elikkä onko niin että myytti männyn paalujuuresta on murrettu ja todetaan ettei se muuten paalujuurta kasvata, ainakaan nykyään.  Mutta miksi näin on ettei paalujuurta kasvatakkaan niin siinäpä sitä todeisteltavaa riittääkin koska eihän se ainakaan metsänjalostuksen aikaaan saannoksia ole.  Onkohan tuulenkaatoja tapahtunut Punkahrjun suunnalla tai onko siellä joku nostellut männyn kantoja.  Olen kansakoulu ajoista asti suhtutunut ko asiaan skeptisesti, opettaja kertoi männyn paalujuuresta ja methän oikein piirsimmä sen….

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Mänty kasvattaa paalujuuren, mikäli se maaperän puolesta on mahdollista. Kivisillä mailla, tai tiukoilla savimailla paalujuurta ei pysty kasvattamaan, joten sitä ei välttämättä paljon kasva, jos ollenkaan. Huokoisilla, esim hiekkaisilla mailla paalujuuri voi kasvaa metreissä mitattavaan syvyyteen. Myöskään suolla paalujuuri ei kasva juuri suon vesipinnan alapuolelle. Eli paalujuuri kasvaa, jos se vain pystyy maaperän puolesta kasvamaan. Kannonnostoahan tehdään käytännössä vain kuusiaukoille. Eikä enää tänä päivänä kovin merkittävissä määrin niillekään. Siihen, että männyn kantoja juuri nosteta, on käsitykseni mukaan syynä ainakin se, että männyn juuristossa tulee paljon todennäköisemmin mukana kiviä, jotka ovat ongelma prosessin vaiheissa. Ja toki männyn kannot ovat myös tiukemmassa kiinni. Toki kun on riskit koneet, niin kyllähän niillä kaikki irtoaa, kun riittävästi repii.

    mettämiäs

    Muistelen tosi vanhaa ruotsalaista tutkimusta, jossa todettiin, että paljasjuuriset istutusmännyt huolimattomasti kourukuokan istutusrakoon sykkyrälle tungettuna eivät kasvata paalujuurta. Pottitaimien piti tuoda tähän muutos, mutta paperpotit toivat sitten aikanaan omat ongelmansa. Olen ollut aikanaan Juupajoella yhdessä tilaisuudessa, jossa ison firman metsänhoitopäällikkö iski nykyaikaisen paakkutaimen paakun kiveä vasten ja esitteli juurten täydellistä rakennetta, jonka piti korjata paperpottien ja paljasjuuristen taimien aiheuttamat paalujuuriongelmat, mutta ”varmaa” lopputulosta en tiedä.

    Kuten Leppänen edellä kertoi, männyn kantojen hyödyntämisen ongelmat liittyvät nimenomaan kantojen kivisyyteen, jotka aikanaan murskausvaikeuksien lisäksi aiheuttivat ongelmia varsinkin leijupetikattiloissa.

    Tomperi Tomperi

    Voi kun ois kiva nähdä sellainen kuva, aito kuva männyn paalujuuresta. Sillä voi olla merkitystä hiilensidontaan koska sehän muuttuu syvällä maassa toooosi hittaasti hiilidioksidiksi.

    Sehän oiskin liian yksinkertainen selitys että paalujuuriset puut ei kaadu juurineen vaan niiden runko rapsahtaa poikki maanpäälliseltä osaltaan… Vanhoja isoja mäntyjä näkee nykyään pääasiassa hautausmailla, nokohan siellä viime aikoina kaadettu mäntyjä ja nostettu kannot pois?

    Jovain Jovain

    Mänty ei uudista juuriaan, vaan juuristo kasvaa ja kehittyy siina asemassa, mikä sillä taimivaiheessa, paljasjuurisena ja pottitaimena on ollut. Siinä mielessä juuristoa voidaan pitää kopiona taimessa ja siinä asemassa, kun on maahan laitettu. Mänty ei uudista juuriaan ja ei oikaise runkoaan. Samoin käyttäytyy koivu. Kuusi uudistaa juurensa ja oikaisee runkonsa. 60-70 luvun istutukset ovat nyt korjuuvaiheessa ja sen aikaisen viljelyn tulokset ovat nyt nähtävissä. Juuristotutkimusta on ilmeisesti aika vähän tehty.

    PenttiAKHakkinen

    Mielenkiintoista keskustelua männyn paalujuuresta. Minä en ole koskaan ostanut/istuttanut männyn ostotaimia. Luonnontaimia olen joskus siirrellyt toiseen paikkaan. Tuhoutumisprosentti ollut luokkaa 50%. Yleensä suurin syy tuhoon on paalujuuren katkeaminen tai paalujuuren hiusjuuriston vaurioituminen.

    Äsken kävin repimässä pihassa huonossa hapessa olleen männyntaimen. Pituus maanpäällä n 70 cm, paalujuuri n 20 cm.

    Kuusen taimen voi siirtää toiseen paikkaa suoraan vetämällä (kuohkeasta) maasta. Onnistumisprosentti lähellä 100%. Männyllä ei onnistu paalujuuren hiusjuuriston tuhoutumisen takia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)