Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Nostokoukku: en kyllä ymmärrä kuka Suomessa on sotakiihkoilija. Eiköhän ne kiihkoilijat löydy tuolta itärajan takaa. Suomi ei ole hyökkäilemässä mihinkään ja jos meiltä lähtee sotilaallista apua ukrainaan niin se on kaukana kiihkoilusta.
Jos vähänkin on seurannut politiikkaa lähi-idässä oli päivänselvää, että Israel halusi eliminoida Iranin ydinaseen. Se on ollut jo vuosia suurin uhka, minkä he ovat kokeneet ja lisäksi sietämätön terrorismi, jota Iran on tukenut. Iran halusi pommitukset ja sai ne. Iran joutuu rakentamaan politiikkansa uudelleen, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa, se ei aseita kalistelemalla pääse enää nousemaan alueelliseksi suurvallaksi.
Olisi ihme, jos terroristisia iskuja ei tulisi myös jenkkilässä, islamin lonkerot ovat levinneet kaikkialle. Uskonnollisen johtajan teloitusta ei katsota olankohotuksella, Allah on nyt hyvin vihainen.
Toki näin, mutta.. Iran on varmasti osannut varustautua paremmin tähän sotaan, hommasta voi tulla pitkä kestoinen, ja mikä ikävää Venäjä hyötyy öljyn ja kaasun korkeasta hinnasta ja Ukraina kärsii siitä että sen kipeästi tarvitsemia ilmatorjuntaohjuksia tarvitsee muutkin..
Periaatteessa Venäjä ei hyödy öljyn hinnan noususta, koska sen saama öljyn kauppahinta on säädelty eli pakotteiden alainen. En tiedä miten hyvin tämä mekanismi toimii käytännössä. Kanada voi hyötyä. USA:n kuluttajat eivät ole tyytyväisiä, jos hinnat siellä nousevat – paitsi juutalaisväestö. Maailmantaloudelle on tiedossa epävarmoja aikoja. Havaitaan, että fossiilienergioista pitäisi edelleen pyrkiä pois, ettei oltaisi riippuvaisia öljyntuottajamaista.
Hesarissa on keskusteltu Ukrainan EU-jäsenyyspyrkimyksen aiheuttamista ongelmista, ja myös EU:n sooloilevista änkyrämaista. Olisiko tässä kaksi kärpästä ratkaistavissa yhdellä iskulla, eli uudistetaan EU: n perusrakenteet ennen kuin Ukraina liittyy. Esimerkiksi jäsenmaksut, äänestäminen ja tukipolitiikka. Jos ei yritetä entiseen malliin tasata alueiden elintasoa tai rahoittaa kalliita infrahankkeita, rahaa säästyy ja korruptioon menee vähemmän. EU voisi tarjota poliittiset ja hallinnolliset puitteet ja elinkeinoelämä hoitaisi kehityksen.
Ukrainan EU jäsenyys on vielä kaukainen haave muissa kuin puheissa, korruptio on todella iso ongelma, samoin maatalous ja sen tuet jota moni Eu maa ei hyväksy, lisäksi Slovakia ja Unkari varmasti vastustaa.. Jos öljyn hinta nousee ja pysyy korkealla on varmasti Intialla ja Kiinalla halua ostaa enemmän halvempaa öljyä Venäjältä. Kanada ja sen öljy ja kaasuteollisuus iso hyötyjä sodasta.
En usko että Ukrainan jäsenyyttä kannattaa kaataa maatalouden haluamaan protektionismiin. Maataloutta ollaan muutenkin avaamassa enemmän maailman markkinoille – vrt. Mercosur-sopimus. Maataloustuen voisi palauttaa enemmän jäsenmaiden harkintaan – pois nykyisestä keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta. Maatalous hallitsee aivan liikaa EU:n budjettia.
Eräs HS lukija oli sitä mieltä, että kiireen vilkkaa jäseneksi vaan, koska se parantaa EU:n viljaomavaraisuutta. EU:n jäsenenä Ukraina on myös turvallisempi puskurivyöhyke Venäjää vastaan kuin EU:n ulkopuolelle jäävänä Venäjän vaikutukselle alttiina alueena. Slovakia ja Unkari voidaan varmasti painostaa suostumaan siihen, että siirrytään enemmistön päätöksentekoon. Jäsenyys on kuitenkin niille arvokas.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään