Keskustelut Metsänhoito ”Metsä jäi hoitamatta ja kalliiksi tuli.”

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
  • ”Metsä jäi hoitamatta ja kalliiksi tuli.”

    Metsäasiantuntija esittelee esimerkkejä rästikohteista Maaseudun Tulevaisuudessa 06.10.2025. Tuntuuko tutulta? ”Muuan” motokuski on kertonut vastaavista ongelmista suunnilleen samansisältöisesti jo liki 20 vuotta. Nyt metsasiantuntijatkin tunnistavat viimein ongelmat. Rästikohteiden käsittely on kallista.

    Kannattaa lukea artikkeli ,mikäli suinkin mahdollista. Ehkä ongelmien tunnistaminen johtaa myös tekoihin.

  • isaskar keturi

    Hoitamisen tarvetta tuskin kukaan kyseenalaistaa, jos haluaa tuottavan metsän. Kuitenkin vierastan näitä, joilla ei tunnu olevan muuta länkytettävää (sanavalinta Husg165R ajatushautomosta) kuin ”heti taimikonhoitoon, ettei risunpiippakaan vaaranna laatupuun arvokasvua”. Näytöt perustuvat usein ennustukseen tyyliin ”meilläkin oli se yksi taimikko siellä navetan takana”. Kyllä on referenssiä siitä mihin kokonaan hoitamattomuus johtaa. -72 myrskyssä tuli aukko kuusikkoon. Meidän puolella kahteen kertaan harvennettu kuusikko, jonka voisi uudistaa milloin haluaa ja naapurilla kasvaa reiden paksuista lepikkoa – odottaa varmaan uutta energiakriisiä tulevaksi.

    Visakallo Visakallo

    Ei aktiiviset metsänomistajat luopuneet varhaisperkauksista, vaikka pinta-alavero loppuikin. Kyllä siihen vaikutti enemmän samanaikainen metsien omistajien ikääntyminen ja nuorempien  muuttaminen  kauemmas metsistään. Kyllä tämä on ollut nähtävissä aivan joka puolella Suomea, jos ei tieten tahtoen halua historiaa vääristellä. On aivan turha syyttää taimikonhoidon tukia. Niillähän korvattiin vain murto-osa siitä huomattavasta vakiintuneen taimikon määräaikaisesta vero-edusta pinta-alaveron aikaan. Tiedän erittäin hyvin mistä puhun, koska tulin metsänomistajaksi vuonna 1984. Ei näissä asioissa kannata kenenkään lähteä satuilemaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Vai ,että satuilua! Minusta tuli metsänomistaja vuonna 1978 ja osallistuin mhyn hallituksen toimintaan 1980- luvun alkupuolelta 1998 vuoteen saakka. Katkeamatonta työkokemusta harvennuksiin painottuneista hakkuista 35 vuotta ja sitä ennen vuosittaiset hankintahakkuut omissa metsissä tämän lisäksi.

    Esitin aikanaan varhaisperkausten ulottamista tukien piiriin ,koska aiemmat tuet ohjasivat tekemään vain th:t ja nekin liian myöhään. Tuli harrastettua käännytystyötä monella suunnalla ja se tuotti tulosta.

    Mitenkäs Visa perustelee taimikonhoidon vähenemistä vanhuuteen vedoten ,kun  varhaishoidon tultua tuen piiriin taimikoiden yleisilme on parantunut reippaasti eikä rästejä näytä syntyvän enää entiseen tahtiin. Metsänomistajat ovat kuitenkin tänä päivänä reippaasti vanhempia verrattuna tilanteeseen 20 vuotta sitten. Tuolloin moni hurahti kasvattamaan energiapuuta ,kun kuvitteli välttävänsä raivaushommat kokonaan. Tätä käytäntöä vauhdittivat energiayhtiöiden houkuttelevat mainokset metsien laittamisesta kuntoon jopa ilman ennakkoraivauksia. Valitettavasti tällä yliampuvalla mainonnalla yritettiin saada vain riittävästi tavaraa tarjolle. Puuta oli hallittava sieltä, mistä sitä oli suinkin mahdollista saada lopputuloksesta välittämättä.

    Metsän ”kuntoon saattaminen” osoittautui käsitteenä hyvin venyväksi ,kun ei ollut tarpeita saada hyvää tulosta aikaan. Lopputuloksena korjuuvaurioilla maustetut liian harvaksi hakatut kohteet.

    PS. Eilisessä MT:ssä oli myös lukijan mielipide tukien vaikutuksesta metsätalouteen  ja ketä tuet lopulta hyödyttävät. Mielenkiintoista pohdintaa. Käykää lukemassa. Olen pitkästi samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja jutun kuvamateriaalikin osuu asian ytimeen. (= ensiharvennus, jossa kuusikosta on kehittynyt koivikko)

    Rukopiikki

    Täälläpäin suurin osa metsistä on valtion enkä ole huomannut taimikoiden yleisilmeessä isoja muutoksia. Pitääpäs tarkemmin katsella huomenna.

    Visakallo Visakallo

    Suorittavan olisi jo hyvä päättää itsensä kanssa, onko taimikonhoidon tuki hyvästä vaiko pahasta. Viimeisimmän kannanottonsa voisi tulkita niin, että se on ollutkin hyväksi.

    MJO

    Minä ainakin uskon tukien lisänneen yleisesti taimikonhoitoa. Tuskin kukaan jättää tekemättä, koska saa tukea. Varmaan vaikutus on suurin muuten ’passiivisiin’ omistajiin.

    Nostokoukku

    Minulla on yksi hoitamaton koivikkokuvio, olisiko hehtaari tai hieman vajaa. Se oli jo hoitamaton, kun ostin tilan 2008. Aina tuli lykättyä raivausta ”jos sitten heti ensi kesänä” muihin kiireisin vedoten. Ja niin se aika kesä kesän jälkeen vain kului. Viikonloppuna kävin taas pitkästä aikaa pojanpojan kanssa pyytä pillittämässä. Onhan salskea koivikko, mutta pilallahan se varmaan jo on. Karsiutunut liikaa. Mutta runkoja on niin paljon, että meikäläisen kokoisen on kuljettava paikoitellen sivuttain. Mutta ei se hoitamattomuus kalliiksi tullut. Se ei maksanut yhtään mitään. Omia aikojaan ilman kustannuksia tuo kuvio kasvoi itsensä pilalle. Tai ei oikeastaan pilalle. Siitä täytyy alkaa ensi keväänä kelkkomaan mönkijällä polttopuita kartanolle. Se on keväällä sitten lystiä työtä.

    dessa

    Oli silloin pinta-alavero & vakuustalletusaikaan muistaakseni monenlaista tukea taimikonhoitoon: Verovapautta vakiintuneesta taimikosta. Myoskin MERA-ohjelmissa (60 ja 70 luvuilla ?)  tehtiin taimikonhoitoja työllisyystöinä ja sen jälkeenkin.

    Kohteet vaan oli helpompia siihen aikaan koska uudistushakkuut laajassa mitassa aloitettiin kuivahkojen kankaiden kuusikoista jotka viljeltiin männylle. Niissä ei vesakkoa tullut aivan tolkuttomasti,

    Visakallo Visakallo

    dessa muistaa aivan oikein. Lisäksi silloin markka-aikaan oli saatavissa hyvin edullisia valtion metsänparannuslainoja, joissa korko oli alle inflaation, ja joka lisäksi söi lainapääomankin hyvin ohueksi. Metsätiet ja -ojat rahoitettiin niillä. Nykyiset metsänhoitotuet ovat niihin etuihin verrattuna aivan mitättömiä. Tämän päivän metsänomistajat eivät voi kuin unelmoida niistä ajoista.

    Visakallo Visakallo

    Tukien poistamista vaativille tulee lunta tupaan. Poiminta metsäuutisista:

    ”Muutosten avulla tuetaan metsien riittävän kasvatustiheyden ylläpitämistä ja nopeaa uudistamista.

    Lisäksi valmistellaan uusi tukijärjestelmä metsäpinta-alan lisäämistä vauhdittamaan. Tarkoituksena on tukea maanomistajia, jotka metsittävät maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja, turvetuotannosta poistuneita suonpohjia tai ohutturpeisia, heikkotuottoisia peltoja.”

     

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)