”,, jyrkällä kannalla, ruikutti rannalla, viranomaiset,,,,?”

Metsien tyttö pohjoisesta muutti Helsinkiin herrasperheeseen piikomaan.
Kaikki meni ihan hyvin, kunnes eräänä aamuna kahvi puuttui aamiaispöydästä.
Herrasväki kysyi tytöltä, miksi kahvi puuttuu?
”Kyllähän minä olisin sitä kahvia keittänyt, mutta kun joku oli mennyt paskomaan lähteeseen!” – kuului vastaus.

Hirvimerkki:

http://www.hs.fi/fingerpori
/s1349770129538

Aikoja sitten kirjoitin tähän lehteen minkälaisia vaaroja voi klapihommissa sattua. Yleisön pyynnöistä huolimatta toistan sen kun on tottakin.

Kaverini Jaska teki aina viraapelinään klapeja kevätkaudella huviloiden asukkaille. Varusteina oli taktorikäyttöinen sirkkeli ruuvihalkaisijalla. Alkoi olla jo kesä kun Jaskan aherrusta tuli seuraamaan aurinkoa ottamassa ollut huvilan emäntä. Oli kylpytakissa ja pyyhe tukan ympäri. Pyynnöstä Jaska esitteli konettaan. Mutta kävi vahinko. Ruuvi nappasi Jaskan risan hanskan ja sormi liiskaantui. No rouva otti komennon. Pyyhkeen kietoi käden ympäri, sammutti traktorin ja vei Jaskan ökymaasturilla ensiapuun. Pääsivät heti nuoren lääkäritytön puheille. Osaaottavasti kysyi Jaskalta ”Voi voi mihin olette sormen laittanut?” ”Kierukkaan” ähisi Jaska. Tyttö lehahti punaiseksi mutta saamansa opetuksen mukaan haki heti positiivisen näkökohdan. ”Olipa hyvä että laitoitte sormen ensin!”