Metsäasiantuntija on moton puikoissa. Työnjohtajille ja ostohenkilöille parempi nimitys olisi entinen metsäinsinööri. Ruohonjuuritasolla kuulostaa metsäinsinööri kouluja käyneensä Herralta.
Samaa mieltä Hantun kanssa.Metsäinsinööri tuntui soljuvammalta.Metsäasiantuntija-nimitys vaikutta väkisin tehdyltä.Mikähän nimitoimukunta tässäkin on takana.Tietysti jonkun kielitoimiston nutturapään vaatimus ?Joku saattaa tietää totuuden?
Onko tuo ”Entinen metsäinsinööri” potkut saanut työtön – vai kuollut metsäinsinööri, entinen metsäteknikko?
Koulutusammattina oli Metsätalousinsinööri, mutta eihän sellaista ”talousinsinööriä” voi oikein kunnioittaa, sehän olisi hieman kuin taloussuklaa, tai talousnakki!
Kauan silloin, kun en mennyt metsäoppilaitokseen, niin Metsäteknikon koulutus kesti 2 vuotta. Sinne pääsyyn piti olla hyvä ja kattava käytännön työharjoittelu ja muistaakseni varusmiespalvelusta aliupseerikoulun läpäissy (korjatkaa koulutuksen käyneet). Pääsy kulminoitui sitten tiukkaan pääsykokeeseen jossa pääpaino oli matematiikka sekä äidinkieli.
Metsäkoulusta valmistuneet teknikot olivat erittäin ammattiylpeitä ja ammattitaitoisia metsäalan ammattilaisia. Heitä arvostettiin myös kyläyhteisössä. Kotikylällä oli yksi vanhamuotoinen teknikko, hänet tunnettiin ”Tetnikkona”, varmaan kaikki eivät tienneet oikeata sukunimeäkään.
Olen ymmärtänyt, että nykyinen Metsätalousinsinöörin lähinnä teoreettinen koulutus kestää 3 vuotta. Koulutukseen tuntuu pääsevän vähemmällä ennakkoharjoittelulla ja varsinkin yo-pohjalta käytännön kokemus on varsin heikko – ellei ole itse kasvanut metsän mukana.
Metsätalousinsinöörikoulutus kestää 4 vuotta (240 opintopistettä). Oppilaat valitaan pääsykokeella, kuten moniin muihinkin koulutuksiin ammattikorkeakouluissa.
Kaikki opiskelijat, jotka on valittu, ovat samalla viivalla opiskelun aikana.
Opintoihin kuuluu myös työharjoittelua oikeassa työpaikassa. Koulutuksen aikana harjoitellaan puuntuotantoketjua päästä päähän alkaen uudistamisesta ja päätyen sahatavaran tekoon ja lajitteluun. Mukana on myös metsäsuunnittelu ja metsätilojen kauppa.
Ammattikoulutus ei monellakaan alalla tee täysinoppinutta ammattilaista, mutta se antaa hyvät eväät alalle ryhtymiseen.
Mitä hyötyä on ollut lisätä noita opintoasteita Suomessa, teknikot hoitivat nuo hommat jo riittävän hyvin. Suomessa halutaan ylikouluttaa porukkaa, insinöörien koulutusajat ovat huomattavsti pidentyneet aiemmista vuosista, kun käytännössä ensi käydään ylioppilaaksi. Nyt huudetaan koulutusleikkauksista, vaikka koulutus on edelleen ilmaista kaikille ja koulutuksessa on aivan liikaa porukkaa, suurin osa koulutetuista ei koskaan keksi mitään, eikä ole missään tekemisissä tuotekehityksen kanssa. Valtaosa yrittäjistä ja kehittäjistä on saanut hyvin vähän teoreettista koulutusta ja siksi kykenevät kehittämään uutta.
Aikaisemmin oli Metsäteknikko, jolla oli metsätyönjohtajia pari kappaletta, heillä oli aputyönjohtajia, jotka olivat aina työmaalla silloin, kun siellä oli työn tekijöitä. Lisäksi oli päiväläisiä, jotka tekivät kaikenlaista hommaa, kuten pinojen polkemista ja kappalemäärien laskemista + alamittojen ym raakkaamista. Aputyönjohtajat mm. jakoivat tukit sen jälkeen, kun ne oli kaadettu ja karsittu.
Kun kaikki nuo vastuulliset ja tärkeät työt on pelkän metsätalousinsinöörin vastuulla, on neljän vuoden koulutus aika lyhyt. Pitää muistaa, että työnjohtajakouluunkin tarvittiin ainakin kaksi – kolme vuotta työharjoittelua – Metsäteknikon koulutukseen enemmän. Sen vuoksi metsäteknikko oli valmistuessaan vähintään 25 vuotias, joskus jo yli kolmikymppinen, koska jokaisesta harjoittelukuukaudesta sai hieman lisäpisteitä.
Nuo mainitsemasi tärkeät työt ja monet muutkin on tietysti siirretty kuljettajien tehtäväksi ja vastuulle.Tämän takia ostomiehitystä ”metsäasiantuntijoita” on pystytty vähentämään.Varmaankin puukauppaa ja korjuun työnjohtoa tullaan siirtämään nettiin entistä enemmän jotta ei tarvitse lisätä palkattua työvoimaa.
Tiedosta kannattaa maksaa, netistä ei saa sellaista tietoa, jota saa face to face ja koskee monien tarvikkeiden ostoa ei pelkästään puukauppaa. Puukaupassa on vielä pitkään kysyntää asiantuntijapalveluille esim. hakkuun valvonta kannattaa ulkoistaa, todennäköisesti asiantuntijakulut saa korkoineen takaisin. Ja on helpompi reklamoida, kun on tarkat tiedot hakkuun kulusta ja mikä jakautuman eri puutavaralajeihin piti olla ja saa siitä puolueettomat tiedot.
Niin,nytkään ei olisi mitään estettä ettei metsänomistaja voisi saada reaaliaikaisesti tietoa hakatuista puumääristä ja tavaralajeista omalle tietokoneelleen.Kyse on vain siitä onko metsäyhtiöillä halua kertoa avoimesti mitä metsäomistajan omaisuudelle tehdään?
Parasta on poiketa siellä palstalla töiden ollessa käynnissä . Saa kaksi kärpästä kerralla . Samalla on mahdollista tutustua siihen , miten puut on katkottu ja siihen vastaako katkonta puuston laatua.
Katkonnan onnistumista ei voi päätellä pelkästään tuijottamalla tietokoneen ruudulta katkontatuloksia . Monesti ostotoimihenkilö laittaa sopimukseen täkyksi sellaisiakin tavaralajeja , joita leimikolta saadaan vain nimeksi tai ei ollenkaan . Vierailu työmaalla ja puiden arviointi pystyssä ja katkottuna antaa vastauksen kysymyksiin , joita helposti syntyy pelkän nomerotiedon vertailun perusteella .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.