Keskustelut Puukauppa Metsähake ja alan yrittäjät ongelmissa .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Metsähake ja alan yrittäjät ongelmissa .

    Metsähakkeen käytön tavoitteeksi tällä vuosikymmenellä on asetettu vähintään 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö kasvoi vuosina 2009‒2013. Viimeiset kaksi vuotta metsähakkeen käyttö on kuitenkin kääntynyt laskuun. Ei ole myöskään tiedossa, paljonko käytetystä metsähakkeesta tuodaan ulkomailta. Jotta 13,5 miljoonan kuution tavoitteeseen päästäisiin, metsähakkeen käytön pitäisi kasvaa vajaa 1,4 miljoonaa kuutiota joka vuosi eli 15 % vuodessa seuraavan neljän vuoden aikana.

    Hakkeen käytön laskun myötä kasvu-uralle tehdyt investoinnit ovat osoittautumassa virheeksi. Alan pienyritykset, etenkin haketusalalla, ovat ajautuneet erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Myönteiset näkymät ja usko kotimaisen metsähakkeen käytön lisääntymiseen saivat yritykset vuosikymmenen alussa investoimaan vilkkaasti hakkureihin ja energiapuun korjuukalustoon. Koneyrittäjien liiton tuore selvitys osoittaa, että keskimääräinen haketusyritys ei investoi enää lainkaan, koska kotimainen energiapuu ja turve eivät ole kilpailukykyisiä nykyisillä energiamarkkinoilla. Selvityksen mukaan haketusalan yritysten kannattavuus, omavaraisuus ja maksuvalmius ovat heikkoja ja yrityksillä on paljon velkaa. Kotimaisen kysynnän laskun vuoksi myös alan laitevalmistajilla (mm. kattilavalmistus, koneenrakennus) on yhä enemmän vaikeuksina.

    (Koneyrittäjät/ajankohtaista )

  • pihkaniska

    Tuohan on sanomattakin selvää kahden erittäin lauhan talven jälkeen, toki sähkön ja öljyn halpeneminenkin on vaikuttanut asiaan.

    Timppa

    Sen ymmärrän, ettei uusia energiapuuhakkuita tehdä. Sitä en ymmärrä, että lehtipuuenergiapuuta säilytetään kaksikin kesää. Luulisi siinä energiasisällön kärsivän.

    Niko

    Timppa, en ole risukasojen asiantuntija, mutta luulen että ne kuivattelee niitä. Siinä ei energiat häviä vaan vesi poistuu. Se kaksi vuotta on kyllä luullakseni turhan pitkää kuivatusta.

    Aloittajan siteeraukseen olisi tietenkin kiilusilmäkepulainen vastaus että lisätään tukia niin rupeaa lastut kelpaamaan. Nehän on sitä kepukuuluisaa rahaa ”taivaasta” eikä siis maksa mitään kellekään…;)

    jees h-valta

    Ja että mikähän oli ninkun aloituksen viesti?
    Jos omalta kohdaltani hiukan arvuuttelisin aloittajan tarkoitusperiä oletan että hän on hyvin vahingoniloinen kun hänelle erittäin vastenmieliset e-puun hakkuut eivät ”kiusaa” häntä enää samoissa määrin kuin silloin ”hyvinä” aikoina. Valitettavasti hän samalla hyväksyy kivihiilikasat pääkaupungin lämpövoimaloiden lansseilla. Samoin tuontiöljyn aika kovat määrät joita käyttäviä lämpövoimaloita ei kiinnosta uussaneeraus kotimaiselle polttoaineelle. Kun halpaa tuontipolttoainetta on tarjolla yltäkyllin mitäs me metsäläiset päästöistä ja kasvihuoneilmiöstä. Kunhan vain ei tarvitse tehdä mitään ikävää työn laatua.

    Niko

    Ja mikäs se osuus energiankulutuksen kokonaisuudesta mahtoikaan olla…

    https://www.google.fi/search?q=suomen+energiantuotanto&sa=X&biw=1525&bih=708&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ved=0CCMQsARqFQoTCPjSlMv6jckCFaq-cgodpf8HGQ&dpr=0.9#imgrc=gDchh8ERskbT5M%3A

    Lisäys: se suorittavan ¨75% (tms.) ei siis ole 3/4 osa energiasta vaan 3/4 siitä 10% siivusta. kokonaiskakusta marginaalinen nykyään n. 5% erä. Vähän kuin kusiasien paska itämeressä.

    jees h-valta

    Valitettavasti kolkon kääntöpuolena voin mainita samoin kuin metsäammattilainen Harjavallan metsistä tänään ajellessamme ensi vuoden kauppoja suunnittelemassa. Huonoja ovat kuulemma H-vallan metsät (eritoten kuusikot) hänen silmäänsä ja samaa olen täällä aiemmin itsekkin todennut. Valitettavasti tämä ilmiö ei kauaa pysy H-vallan rajojen sisällä vaan tämä ”kyllästepiste” saavutetaan laajenevassa määrin kautta koko valtakuntamme eteläosat. Jostain kumman syystä hän ei enää kovin innolla kauppaa uudistukseen havupuuta minullekkaan.
    Mikä sitten on tulevaisuuden saastekuorman ja lämmön kestävää puustoa on vielä hiukan arvuuttelua ja hakua mutta lehtipuu on näillä näkymin varmin ja laajimman käyttöalueen omaava kasvatettava. Sopii jopa villinä ja vapaana kasvava hieskoivukin koska e-puuna se taitaa olla yleisluonteisin nytkin. Ja ei tarvi niin hirveää hoitoakaan.

    rekkamies

    Vaikea on laidasta toiseen poukkoileva työllisyys tilanne yrittäjien kannalta.
    Isot voimalaitokset ottavat vuosittain suunnilleen vakiomäärän vastaan sahateollisuuden sivuvirtoja, kuorta ja purua, jotka melko suuria määriä ovat nekin. Metsähakkeen määrä sitten joustaa kulutuksen mukaan.
    Melkoinen ennustaja tulisi energiayhtiön puunhankinnasta vastaavan olla, koska aina on varattava puuta maksimikulutuksen mukaan, ettei lopu kesken.
    Puun pieni heikkous on juuri huono säilyvyys varastossa. Peittäminen parantaa jonkun verran tilannetta.

    PS. Eilen illalla poliisi pysäytti tarkastelemaan energiapuu kuormaa, sitomisia, painoja ym. ym. Ihmettelivät mihin noin homeisia puita viedään. Ei tullut sakkoja.

    suorittava porras suorittava porras

    …jatketaanpa siteerausta…

    ”Puupolttoaineiden kulutus kasvoi vuonna 2014 vajaalla prosentilla. Kaikista teollisuuden polttoaineista 36 % oli puupolttoaineita, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna (Tilastokeskus 5.11.2015).

    Puupolttoaineesta 76,7 % oli metsäteollisuuden jäteliemiä.

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kotimaisen metsähakkeen käyttö on laskenut edellisvuoteen verrattuna 6 %.”

    …tuo 76,7% tuotetaan ilman tukiaisia ja poppakonsteja . Lisäksi metsänomistaja saa tuostakin osuudesta vähintään kuitupuun hinnan. Tukin pintaosasta maksetaan luonnollisesti tukin hinta ja puolet tuotetusta kuitutavarasta päätyy lopulta energiaksi ….

    Niko

    Anegdootti:

    Jotenkin olen (lumikko) hyptonisoitunut noihin rekkamiehen kirjoituksiin. Siinä on konstailematonta asiaa ilman kuorrutuksia tai liian isoa näkökulmaa joka kutistuu lliian usein asenteeksi.

    Jatka rekkamies!

    Niko

    Jätkä pätkät

    Öljyn ja kivihiilen hintojen suoranainen romahtaminen vie kyllä perusteet energiapuun tuottamiseen ja urakointiin. Samalla kaluston kehittyminen pysähtyy, eikä korjuutekniikkaakaan juuri pysty kehittämään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)