J. Kankaan puheet pitäisi tutkia tarkemmin, jotta niistä voisi sanoa jotain. Kun tietää, että kustannuksia voidaan kirjata mihin tahansa, 33 miljoonan muodostumisen perusteet vaatisi hiukan selvitystä. Poliittisesti tyylikäs tapa on sanoa niiden johtuvan monimuotoisuuden vaalimisesta.

Googlen avulla löytyi tieto siitä, että lahopuun määrä vaihtelee suuresti riippuen siitä, tarkastellaanko etelän- vai pohjoisen alueita, kuten myös metsän iästä. Luonnollisesti myös metsän käyttötarkoituksella on suuri merkitys.

http://www.metla.fi/tiedotteet/
2009/2009-03-31-vmi-lahopuu.htm

On epätodennäköistä, että tuosta on rakennettu vertailukelpoinen yhtälö lahopuiden määrän suhteen akselille metsähallitus vs yksityiset. Toistaiseksi jätän siis juhlapuheet omaan arvoonsa.

Jessen kysymykseen liittyen olisi syytä myös olla selvillä siitä, millaisella lahopuuston määrällä riski ötökkätuhoista on todellinen. Metsätuholakityöryhmässä ei aiheesta yksimielisyyteen päästy, joten minä en edes yritä arvuutella asiaa. Noudatan kuitenkin varovaisuusperiaatetta. Käytännössä homma menee niin, että jaksotan hakkuut säännöllisiin väleihin, jolloin seuraavassa hakkuussa voidaan mahdollisista kaatuneista ainakin osa korjata pois. Pienipiirteisessä metsässä leimikko muodostuu useammasta kuviosta ja normaalitilanteessa kaatuneita puita ei lähdetä muualta korjaamaan. Tuolla systeemillä metsään jää vain yksittäisiä runkoja ötököitä ilahduttamaan. Lahopuun määrää on vaikeata arvioida, mutta veikkaan sen olevan reilusti alle etelän talousmetsien keskiarvon. Kaikkein vihreimmille totean puolustukseksi, että haapaa kasvaa tällä hetkellä n. 4 m3/ha, joista suurimpien ympäri ei kädet yllä. Määrää en erityisesti pyri vähentämään, kuten en muunkaan lehtipuun määrää. Hakkuita tuo vaatii, jotta haapa ei valtaa pääpuulajeilta liikaa alaa. Suuntauksena onkin kappalemäärän lievä alentaminen, mutta keskimääräisen järeyden kasvattaminen. Onneksi ei juurikaan ole mäntymaita.

Jos Metsähallitus huolehtii monimuotoisuudesta niin vähemmän on huolehdittavaa meillä muilla.

Lahopuu, varsinkaan lehtipuu, ei levitä ötököitä. Ainoastaan vaurioitunut, kuoleva puu. Suuremmissa erissä jos sitä esiintyy, korjannee Metsähallituskin sen pois?

Suuremman riskin muodostavat erilaiset suojelualueet, joilta esim. tuulenkaatoja ei korjata pois lainkaan. En ole kuitenkaan kuullut että esimerkiksi Konnevedellä Asta-myrskyn jälkeen olisi suojelluilta alueilta levinnyt mainittavia tuhoja. Kyllä etenkin kirjanpainajan suhteen kannattaa olla varuillaan, mutta ei kannata lietsoa hysteriaa.