Tämän ketjun aloituksesta ei minun tarvitse ”tinkiä” tippaakaan tuon omankin esimerkkipalstan työn jälkeen. Aivan juuri niin mentiin että metsä hoidettiin kasvu-uralle e-puuhakkuulla ja sitä ennen ei ollut tehty kuin taimikon oikea-aikainen varhaisperkaus. Silti kymmenkunnan vuoden päästä tehdään normaaliaikainen ensiharvennus. Lopullinen kasvatusuusto ei ole kärsinyt mainittavasti runsaasta lehtipuuylispuustoksi kerinneestä.
Toisin kuin virallinen ”mantra” syöttää. Päinvastoin, rohkenen väittää että lehtipuu on hyödynnyttänyt monellakin tapaa kasvupuustoa jo alusta lähtien. Taimetus on ollut hämmästyttävän täydellinen luontaisaloilta. Männyt on kuritettu lehtipuilla ruotuun alun liian hulvakkaan leviämisen jälkeen. Joka johtui tarkoituksella harvasta istutuksesta ja myyrien ja hirvien runsaasta tuhosta. Sain nimittäin rajoitetusti silloin mhy:ltä taimiakin joten otin oman luvan ja järjen ja istutin harvempaan että riittäisi pidemmälle. Kun en silloin tiennyt että taimet pitää ennakkotilata joten sain lähinnä ylijäämä-ja hajaeriä. Ja istutus tosiaan muokkaamattomaan. Silloin sai mhy-organisaatiolta lähinnä jälkikäteen infoa virallisesta tavasta miten metsä uudistetaan. Kun taimet oli lätkitty maahan jo. Paikalliselta ei sitäkään.

Tuon 2000 tai mitä se nyt sitten olikaan olen jo aikaa tunnustanut virheelliseksi mutta ihmeen sitkeästi yksi huolimaton kirjoitus näyttää elävän. Ei ne koivut mitenkään pilalla ole enkä usko että talvi noita enää edes taivuttaa. Olisin vain jättänyt raudukset mutta kun konemies haki siihen, kuten aiemmin jo mainitsin, yhden koon koivikkoa. Konetyön luonnollista järkeä. Ei siinä mitään. Mutta raudukset vain oli pikkasen järeämpiä joskan niitä ei ollut riittävästi tasaiseen suoritustiheyteen.