HS: Metsäkeskus työllistää tällä hetkellä noin 580 henkilöä. Neuvotteluilla haetaan 900 000 euron säästöjä, jotka vastaavat noin 15 henkilötyövuotta.
Metsäkeskus on verohallinnon tapaan ottanut käyttöön keinoälyn. Esim. Kemera-hakemukset käsitellään automaattisesti. Keilaustekniikka puolestaan vähensi maastotyötä. Metsälakikin muuttui taannoin yhdeksi maailman vapaimmista, joten siinäkään ei kovin paljoa valvomista enää ole. Tällä hetkellä valvonta taitaakin kohdistua enimmäkseen suojeltaviin kohteisiin.
Metsälain valvonta eli uudistamisten onnistuminen lienee ulkoistettu Maaseutuvirastolle. Sen sijaan hakkuiden luontolaadun seuranta on kuulunut Metsäkeskukselle. Linkissä alan kehittämistä pohtiva raportti.
Yt on myös mahdollisuus päästä irti tuottamattomista hyvätoveri kerhon kasvateista jotka ovat kertyneet toimiston nurkkiin virkailemaan ja täyttämään excel-taulukoita joita kukaan ei tarvitse.
Jaa, metsälain valvonta on sitten muuttunut. Jossain vaiheessa katsoin, että Seinäjoelle olisi rekrytoitu ihmisiä metsälain valvontatöihin Maaseutuvirastoon. Sen nimi on muuttunut Ruokavirastoksi joten ehkäpä metsään liittyvät tehtävät siirtyivät sieltä kokonaan pois. Jos siis olivat siellä. Minäkin sanon: hieman noloa.
Olisi varmasti kaikkien kannalta hyväksi, jos kuulisimme Metsäkeskuksen taholta, miten metsälakia käytännössä nykyisin valvotaan, ja miten laitoksen työpanos yleensäkin jakautuu.
Luvattomia hakkuita valvotaan ristiintarkistamalla keilausaineistoa ja metsänkäyttöilmoituksia. Robotille helppoa hommaa etsiä aukkoja ja tarkistaa onko metsänkäyttöilmoitus tehty. Samoin luontokohteet syken aineistosta ja taas verrataan keilauksiin onko hakattu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.